Kaiken edellä kahlatun perusteella minusta henkilökohtaisesti näyttää että
Enuma elish runoelman pohjakerrrostuma, perustava uskonnon ja muun kulttuurin tausta, on neljännen vuosituhannen Sumerissa ja Akkadissa.
Mahdollisesti vierasperäinen Marduk nousee Babyloniassa esiin amorilaisen Ensimmäisen dynastian aikana, ja mainitaan Hammurabin kuuluisan lakisteelan johdannossa. Steelassa täysin sumerilaisen ikonografian mukaan kuvattu jumaluus on todennäköisesti Shamash, joka valaisee maan kuin Hammurabin laki konsanaan. (vrt. Mooseksen Toora, valaistus, opetus, ei "laki")
Mahdollisesti Mardukin papit laativat poliittisen Enuma elish eepoksen Babylonian Kolmannen dynastian eli Kassiittien dynasitan aikana vuosituhannen loppupuolen kuohuvissa oloissa.
Eepoksen ylempi kerrostuma, Mardukin ja Tiamatin verinen taistelu, neuvonpito ja Mardukin asettaminen kaikkien jumalten kuninkaaksi, edustaa kassiittien mukanaan tuomaa indo-arjalaista mentaliteettia ja on varsin erilianen vanhasta sumerilaisesta ja akkadin seemiläisestä ilmapiiristä, jonka amorilaiset olivat kauan sitten omaksuneet asuessaan näiden parissa.
Kassiiteilla oli useita yhteenottoja hurjien assyrialaisten kanssa ja voittoisat Assurin kuninkaat toivat myös Mardukin kultin valtakuntaansa.
Babylonian noustessa suurvallaksi ja kukistaessa Assyrian Marduk koki uransa korkeimman kauden ja suurkuningas Nebukadnessar II teki valtavia rakennustöitä koko Mardukin temppelin alueella, Esagila temppelissä ja ziggurratissa. Näiden savitiilistä tehtyjen rakennusten jäänteitä on yhä näkyvillä Irakissa.
Enuma elish eepoksen seitsemän taulua löydettiin Assyrian suurkuningas Assurbanipalin kirjastosta (paitsi taulu 5).
Marduk iski hirmuisella voimalla Levanttiin, valloitti Jerusalemin ja murskasi siellä olleen Israelin Jumalan temppelin ryöstäen sen aarteet ja vieden Jumalan valitun kansan pakkosiirtolaisuuteen.
Mardukin vuoro tuhoutuia koitti kuitenkin pian tämän jälkeen Persian suurkuningas Kyyros I joukkojen vallatessa Babylonian. Valittu kanssa sai Kyyrokselta luvan palata kotimaahansa ja heidän Jumalansa on yhä varsin merkittävä tekijä.
Marduk on historian muisto.
Huolimatta Babylonian ja Juudan sodasta ja hävityksestä, Enuma eelish eepoksella on selkeitä yhtyämkohtia sekä ensimmäiseen luomiskertomukseen että eräisiin kohtiin Psalmeissa ja profeetoissa.
Eräs teoria onkin, että Jahvistin historiateoksen alussa on aiemmin ollut Marduk Tiamat taistelun tapainen kertomus, jonka sijalle on pantu Pappiskirjan seitsemän luomispäivää.
Ensimmäinen luomiskertomus voidaan ymmärtää useissa yksityiskohdissaan toisaalta Enuma elish eepoksen maailmankuvan taustalta, toisaalta aktiivisena asioiden toisenlaisena esittämisenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti