maanantai 21. huhtikuuta 2014

Akitu - Uuden vuoden juhla

Sitz im Leben
Enuma elish eepos kuului olennaisesti babylonialaiseen elämään. Tutkijat arvelevat, että sitä käytettiin suuressa Uuden vuoden juhlassa. Sukupolvi toisensa jälkeen sai näin kuulla ja oppia Markud jumalan voitosta Tiamatista, nousemisesta kaikkien jumalten kuninkaaksi ja kuinka hän järjesti auringon, kuun ja planeetat taivaalle ja loi ihmisen tekemään työtä.


Akitu-juhlan merkitys muuttui
Sumerin ja Akkadin kulttuurissa neljännellä vuosituhannella ennen Kristusta kalenterissa oli kaksi suurta vuotuista juhlaa, ohran kylväminen syksyllä akiti-šununum ja ohran leikkuu keväällä ezen á-ki-tum, akiti-šekinku, 

Toiselta vuosituhannelta alkaen akitu juhlisti babylonialaisille Marduk jumalan voittoa Tiamatista. Juhla sai upeimmat puitteensa Babylonian suurvalta-aikana 600-500 luvuilla Assyrian kukistumisen jälkeen ja ennen akhmenidien Persian nousua maailmanvallaksi Kyyros Suuren aikaan.

Näemme juhlan merkityksen muuttumisessa samantapaisen siirtymän kuin Sumerin-Akkadin luomiskertomuksien naturalismin muuttuminen Mardukin sotaisaksi ylistämiseksi Babyloniassa. Mesopotamian perinteinen suuri ja syvälle ihmismieliin painunut kertomus sai uuden tulkinnan. Samalla tavoin suuri vuotuinen juhla sai uuden merkityksen babylonialaisten voitonhuumassa.

Vertaa tätä juhlan merkityksen muuttumista uusien tulkintojen tullessa mukaan esimerkiksi juutalaiseen pääsiäiseen. Monet keväisen juhlan piirteet tuntuvat viittaavan paimentolaisiin ja lampaiden kasvatukseen. Mutta tämä ehkä hyvinkin vanha juhla - jota samarialaiset Garissimin vuorella yhä toteuttavat raamatullisella tavalla - sai uuden historiallisen merkityksen Exoduksen, Egyptistä lähdön muistona.

Kristinuskossa vanha juutalainen ja ehkä alunperin nomadien juhla sai taas aivan uuden merkityksen, vanhoja merkityksiä unohtamatta, kun Jeesus Nasaretilainen asetti kiirastorstaina Jerusalemissa ehtoollisen.


Ajankohta
Babyloniassa sana akitu sai merkityksen "vuoden pää" (vuoden alku).

Akitu eli Uuden vuoden juhla alkoi vuoden lopulla Adar kuun 21 päivänä, joka sijoittuu helmi-maaliskuuhun. Juhla jatkui 12 vuorokautta aina Nisanu kuun ensimmäiseen, joka sijoittuu maalis-huhtikuuhun. (Raamatun kalenterikuukausien nimet pohjautuvat babylonialaiseen kalenteriin, esim. Adar ja Nisan).

Juhlan ajankohdan vaihtelu johtuu siitä, että babylonialaiset noudattivat vanhaa sumerilaista 12 kuun kierron kalenteria. Kuukauden alku laskettiin uuden kuun tulosta näkyviin lännessä auringon laskiessa. Tarvittaessa lisättiin "karkauskuukausi" kalenterin sisältämän virheen takia.
(katso kalenterista tarkemmin esimerkiksi nisannu artikkeli wikipediassa ja siellä olevat viitteet).


Ésagila-temppeli
Mardukin temppeli Esagila ja ziggurat Babylonian kaupungissa
taiteilijan näkemys
kuva Temple of Marduk

Akitu-juhlan keskipisteenä oli Babylonian kaupungin mahtava Mardukin temppeli, É-sagila - "Ylevän talo". Temppelin sydämessä oli Marduk-jumalan ja hänen puolisonsa Sarpanitin patsaat. Niiden ympärillä Mardukin valtaansa alistamien jumalten patsaita. Rakennuksen lähellä oli makeiden "alkuvesien" pieni järvi, Abzu, johon liittyi sumerilaisen Enki suurjumalan perinne. Babylonialaiset pitivät Enkiä Mardukin isänä.

Temppeli on rakennettu savitiilistä alunperin 1700-luvulla eKr. Nebukadnezzar II:n (604–562 eKr) aikana Ésagila oli suurimmassa loistossaan Babylonian kaupungin sydämessä. Temppeliä ympäröivä avoin alue oli kooltaan 40 x 70 m2. Sen sisällä oli pienempi rajattu alue 25 x 40 m2 ja keskellä itse temppelirakennus, jossa pyhä sali patsaineen aukeni sisäänkäynnin luona olevasta huoneesta.

Saksalainen arkkitehti Robert Koldeway (1855-1925) löysi marraskuussa 1900 ja käynnisti rakennusten kaivaukset vuonna 1910.
[katso temppelistä enemmän wikipediasta ja viitteistä siellä]


Etemenanki ziggurat 


Babylonian ziqquratin rauniot tänään
kuva Bible Probe
Assyrian suurkuningas Sanherib tuhosi Babylonian Etemenankin, "taivaan ja maan perustuksen". Nebukadnessar II restauroi sen entistä uljaammaksi.

Savitiilistä rakennettu seitsemänkerroksinen ja 91 metriä korkea Baabelin torni edusti eräänlaista "taivaan porttia". Portaat johtivat sen huipulla olevaan temppeliin, jumalan asuntoon, ja niitä myöten jumalten maailma ja ihmisten maailma kohtasivat.  (Mielenkiintoisella tavalla Genesis kertoo, kuinka Jumala astui alas taivaasta ihmiskunnan yhteistä suuryritystä, Baabelin tornia katsomaan.)

Ziqqurat kuului Marduk jumalan temppelin yhteyteen.
(katso ziqquratista lisää wikipedian Etemenanki artikkelista)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti