perjantai 9. toukokuuta 2014

F. Delitzsch ja arjalainen Jeesus



Todella surullinen tarina Enuma elish eepoksesta natsi-kristittyihin.

Henkivaltoja Mesopotamian muinaisuudesta...

Ei todellakaan luterilainen teologi ja erinomainen heprean taitaja Franz Delitzsch (1813-1890) vaan hänen poikansa Leiptzigin yliopiston assyrologian professori Friedrich Delitzsch (1850-1922) ja hänen oppilaansa Paul Haupt (1858-1922).


Babel und Bibel (1902, 1903)
Friedrich omaksui Hermann Gunkelin ajatuksen, että Genesiksen luomiskertomus on vain juutalaisten kirjureiden onneton kopio Enuma elish eepoksesta.
Friedrich Delitzsch specialized in the study of ancient Middle Eastern languages, and published numerous works on Assyrian language, history and culture.

He is remembered today for his scholarly critique of the Biblical Old Testament. In a 1902 controversial lecture titled "Babel and Bible", Delitzsch maintained that many Old Testament writings were borrowed from ancient Babylonian tales, including the stories of the Creation and Flood from the Book of Genesis. During the following years there were several translations and modified versions of the "Babel and Bible".

In the early 1920s, Delitzsch published the two-part Die große Täuschung (The Great Deception), which was a critical treatise on the book of Psalms, prophets of the Old Testament, the invasion of Canaan, etc. Delitzsch also stridently questioned the historical accuracy of the Hebrew Bible and placed great emphasis on its numerous examples of immorality (see also Julius Wellhausen).
wikipedia

Arjalainen Jeesus
Although Delitszch's proposal to replace the Old Testament with German myths did not extend to this revision, his student Paul Haupt was one of the major advocates of the thesis of the Aryan Jesus.
wikipedia
Paul Haupt
Hermann Hugo Paul Haupt (25 November 1858 in Görlitz – 15 December 1926 in Baltimore, Maryland) was a Semitic scholar, one of the pioneers of Assyriology in the United States.

He studied at the universities of Berlin and Leipzig. In 1880 he became privatdocent in the University of Göttingen and from 1883 to 1889 was assistant professor of Assyriology. In 1883 he became professor of Semitic languages at Johns Hopkins University, but until 1889 continued to lecture in the summer at Göttingen.

He introduced the principle of the neogrammarians into Semitic philology, and discovered the Sumerian dialect in 1880.

In addition to numerous smaller articles, he projected and edited the Polychrome Bible, a critical edition of the Hebrew text of the Old Testament, and a new English translation with notes. A unique feature of this edition is the use of different colors to distinguish the various sources and component parts in the Old Testament books—each one of which is entrusted to a specialist in biblical studies.

He was an associate editor of Hebraer. In 1881, he became co-editor with Friedrich Delitzsch of the Beiträge zur Assyriologie und semitischen Sprachwissenschaft published in Leipzig.

Haupt received the honorary Doctor of Laws (LL.D) from the University of Glasgow in June 1901.
Lue koko artikkeli wikipedia



Susannah Heschel (2010)
Susannah Heschel. The Aryan Jesus: Christian theologians and the Bible in Nazi Germany.
Princeton University Press (2010)

Princeton University Press esittelee teosta vahvoin sanoin
Was Jesus a Nazi? During the Third Reich, German Protestant theologians, motivated by racism and tapping into traditional Christian anti-Semitism, redefined Jesus as an Aryan and Christianity as a religion at war with Judaism. In 1939, these theologians established the Institute for the Study and Eradication of Jewish Influence on German Religious Life. In The Aryan Jesus, Susannah Heschel shows that during the Third Reich, the Institute became the most important propaganda organ of German Protestantism, exerting a widespread influence and producing a nazified Christianity that placed anti-Semitism at its theological center.

Based on years of archival research, The Aryan Jesus examines the membership and activities of this controversial theological organization. With headquarters in Eisenach, the Institute sponsored propaganda conferences throughout the Nazi Reich and published books defaming Judaism, including a dejudaized version of the New Testament and a catechism proclaiming Jesus as the savior of the Aryans. Institute members--professors of theology, bishops, and pastors--viewed their efforts as a vital support for Hitler's war against the Jews. Heschel looks in particular at Walter Grundmann, the Institute's director and a professor of the New Testament at the University of Jena. Grundmann and his colleagues formed a community of like-minded Nazi Christians who remained active and continued to support each other in Germany's postwar years.

The Aryan Jesus raises vital questions about Christianity's recent past and the ambivalent place of Judaism in Christian thought.

Lue koko artikkeli Princeton University Press


Heidel, Babylonian Genesis


Alexander Heidel
Babylonian Genesis: The Story of the Creation
University of Chicago Press, 1951

"Here is a complete translation of all the published cuneiform tablets of the various Babylonian creation stories, of both the Semitic Babylonian and the Sumerian material. Each creation account is preceded by a brief introduction dealing with the age and provenance of the tablets, the aim and purpose of the story, etc. Also included is a translation and discussion of two Babylonian creation versions written in Greek. The final chapter presents a detailed examination of the Babylonian creation accounts in their relation to our Old Testament literature."
Google Books

Chicagon Oriental Institute tutkijana toiminut Alexander Heidel kuvaa Enuma elish eepoksen sisällön yksityiskohtaisesti ja ymmärrettävästi teoksesnsa jakossa Summary of the Story (s.3 - 10) ja käsittelee sitten  monipuolisesti eepoksen tarkoitusta, sumerilaista taustaa, runomittaa ja tulkintaa.

Heidelin kirja on luettavissa Google Books palvelussa.


Gunkel,. Schöpfung und Chaos in Urzeit und Endzeit (1895)



Hermann Gunkel, Heinrich Zimmer
Schöpfung und Chaos in Urzeit und Endzeit: 
eine religionsgeschichtliche Untersuchung über Gen 1 und Ap Joh 12
von Hermann Gunkel mit Beiträgen von Heinrich Zimmer
Vandenhoeck und Ruprecht, 1895. 431 p.

_________________________________
Hermann Gunkel, Heinrich Zimmer
Creation and Chaos in the Primeval Era and the Eschaton: A Religio-historical Study of Genesis 1 and Revelation 12. Translated by K.William Whitney Jr. Foreword by Peter Machinist.
Wm. B. Eerdmans Publishing, 2006

"Foreword by Peter Machinist Hermann Gunkel's groundbreaking Schopfung und Chaos, originally published in German in 1895, is here translated in its entirety into English for the first time. Even though available only in German, this work by Gunkel has had a profound influence on modern biblical scholarship. Discovering a number of parallels between the biblical creation accounts and a Babylonian creation account, the Enuma Elish, Gunkel argues that ancient Babylonian traditions shaped the Hebrew people's perceptions both of God's creative activity at the beginning of time and of God's re-creative activity at the end of time. Including illuminating introductory pieces by eminent scholar Peter Machinist and by translator K. William Whitney, Gunkel's Creation and Chaos will appeal to serious students and scholars in the area of biblical studies."
Google Books


One reader's comment on the translation:
... Having working with the original, though, I can only agree with Pieter G. R. de Villiers that the translation is very problematic. See his remarks here: http://bookreviews.org/pdf/5560_5856.pdf
_________________________________


Teos on kokonaisuudessaan luettavissa verkossa Open Library sivuilla (varoitus, sivu mahdollisesti hakkeroitu!)



torstai 8. toukokuuta 2014

Seitsemän luomispäivää ja seitsemän taulua

Vanha-babylonialainen Enuma-elish eepos on kirjoitettu seitsemälle savitaululle.

Huolimaton lukija voi mielessään ajatella, että kas, ensimmäinen luomiskertomus käsittää seitsemän luomispäivää, siis tässä on jokin yhteys!

Ei ole.

Babylonian viikko käsitti kyllä seitsemän vuorokautta. Mutta Enuma elish ei sisällä lainkaan "luomisen aikataulua", rytmiä, vaan koostuu sumerilaispohjaisista uskonnollisista perinteistä maailman ja jumalten synnystä ja kuvauksen Mardukin aktiivisesta luomistyöstä. Akitu juhla, jossa Enuma elish luettiin kesti 12 vuorokautta.


Kolmas käsky
Kuusi luomispäivää ja suuri sapatti, jolloin "Jumala lepäsi työstään" ovat juutalaisuuden ydintä. 10 käskyn kahdessa kivitaulussa mainitan erityisesti lepopäivä, joka on seitsemäs päivä. Kun muut viikonpäivät numeroidaan (ensimmäinen, toinen, kolmas... ) seitsemäs päivä saa erityisen nimen shabbat. Hepreassa seitsemän on sheva, josta tulisi jom shivi.

Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
2 Ms 20:8-11

Tämän käskyn tarkka noudattaminen on eräs juutalaisen uskonnon peruspiirre yhä tänään. Se on niin tärkeä, että Espanjan inkvisitio tavoitti "salajuutalaisia" siitä, että perheenäiti sytytti kaksi sapattikynttilää perjantai-iltana. Sapatin pito on niin vaikea, että on sanonta "jos sapatti kerrankin oikein pidettäisiin, Messias jo tulisi!"

Uskontohistorioitsijat arvelevat sapatin merkityksen kasvaneen juutalaisuuden tuntomerkiksi pakkosiirtolaisuuden aikana erottaen heidät muusta väestöstä ja suojaten heidän identiteettiään. Pappiskirja ajoittuisi eksiilin aikaan ja näin selittyisi seitsemän luomispäivän rytmi Raamatun alussa.


keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Genesis 1:7 ja Taulu VII . 115

L.W. King antaa mielenkiintoisen lisätiedon Taulu VII käännöksen nooteissa:


115 This is probably the last line of the tablet.

It may here be noted that, for the text of the Seventh Tablet given in the preceding pages, only those fragments have been used which are proved by the commentaries to contain missing portions of the text.

Several other fragments, which from their contents and style of writing may possibly belong to copies of the text, have not been. included.

The text of one such fragment (S. 2,013) is of peculiar interest and is given in Appendix II; in l. 10 f. it refers to Ti-amat e-li-ti and Ti-amat shap-li-ti, "The Ocean (Tiamat) which is above" and "The Ocean (Tiamat) which is beneath," a close parallel to "the waters which were above the firmament" and "the waters which were under the firmament" of Gen. i, 7; see the Introduction.
King 1902

Taulu VII

Mardukin viisikymmentä nimeä.
"Tutu on" jokin nimi jota seuraa ominaisuuksia (Tutu is xxx). Tutu tulee ehkä sumerista, tarkoittaen luojaa. Ihmiskunta on "mustapäät" Sumerin tapaan.


TAULU VII
1. Oi Asari, "Istuttamisen Antaja," "[Kylvämisen Perustaja],"
2. "Viljan ja Kasvien Luoja," "joka sai[vihreän yrtin versomaan]!"
3. Oi Asaru-alim, "joka on kokoussalissa kunnioitettu," "[jolla on runsaasti neuvoja],"
4. Jumalat osoittivat kunnioitusta, pelko [valtasi heidät]!
5. Oi Asaru-alim-nuna, "Väkevä," "Valo [isälleen, joka synnytti hänet],"
6. kuka johtaa Anun, Belin, [ja Ean] määräykset!"
7. Hän oli heidän suojeiljansa, hän asetti [heidän . . . . ];
8. Hän, jonka osa on runsaus, kumpuaa [...]!
9. Tutu [on]  "Hän Joka Luo Ne Uudelleen;"
10. Jos heidän halunsa on puhdas, silloin heidät [tyydytetään];
11. Jos hän lausuu loitsun, silloin jumalat [on lepytetty];
12 . Jos he hyökkäävät hänen päälleen vihassa, hän kestää [heidän hyökkäyksensä]!
13. Olkoon hän siksi kunnioitettu, ja jumalten kokousessa [hän  ...];
14. Ei kukaan jumalten joukossa [ole vertaisensa]!
15. Tutu on Zi-ukkina, "[Jumalten] Joukon Valo,"
16. Joka vahvisti jumalille kirkkaan taivaan
17. Hän lähetti heidät tielleen, ja asetti [heidän polkunsa (?)]
18. Ei koskaan [...] tekonsa unohdu ihmisten keskuudesta.
19. Tutu on Zi-azag kolmannelta nimeltä, "Puhdistuksen Tuoja"
20. "Hyvän Tuulenvireen Jumala," "Kuulemisen ja Armon Jumala,"
21. "Täyteyden ja Runsauden Luoja," Paljouden Perustaja,"
22. "Joka suurentaa kaiken joka on pientä."
23. "Tuskaisessa hädässä hän on suotuisa tuulenvire,"
24. Sanokoot he, rukoilkoot he kostoa, kumartukoot he hänen edessään!
25. Tutu on Aga-azag saakoon ihmiskunta nelinkertaistua!
26. "Puhtaan Loitsun Herra," "Kuolleiden Eloonherättäjä,"
27. "Joka armahti vangittuja jumalia,"
28. "Joka otti ikeen pois jumalilta vihollisiltaan,"
29. "Heidän anteeksiantamisuksensa takia hän loi ihmiset,"
30. "Armollinen, joka antaa elämän!"
31. Pysykööt hänen tekonsa, älköön niitä koskaan unohdettako
32. ihmsten joukossa, jotka hänen kätensä ovat tehneet!
33. Tutu on Mu-azag, viidenneksi, hänen "Puhtaan Loitsunsa" heidän suunsa lausukoon,
34. "Joka Puhtaan Loitsun kautta on tuhonnut kaikki pahat!"
35. Shag-zu, "joka tuntee jumalten sydämet," joka näkee sisimpään!"
36. "Pahantekijän hän ei salli kulkea kanssaan!"
37. "Jumalten neuvoston perustaja," "[joka ...] heidän sydämensä! "
38. "Tottelemattoman Alistaja," "[...]!"
39. "Joka kapinan ja [...]!"
41. Tutu on Zi-si, " [...],
42. "Joka lopetti vihan," "[joka ...]!"
43. Tutu on Suh-kur, kolmanneksi, "[Tulen Tuhoaja],"
44. "Joka saattoi heidän aikeensa sekasortoon," "[...],"
45. "Joka tuhosi kaikki pahat," "[...],"
46. [...] anna heidän [...]!
47. [...] ... [...]

[Seuraavat rivit fragmentista K. 12,830, epävarmaa, kuuluvatko ne tähän.]

[Hän nimesi (maailman) neljä kulmaa], ihmiset [hän loi],
[Ja] antoi hänelle ymmärryksen [...]
[...] ... [...]
[...] Tiamat [...]
[...] ... [...]
[...] kaukainen [...]
[...] saattaa [...].
03

[Seuraavat rivit fragmentista K. 13,761.]

[...]
(10)  [...]
"Väkevä [...]!"
... Agi[l ...],
"[maan] Luoja ...!"
Zulummu ... [...],
"Neuvon ja kaikan Antaja [...]!"
Mummu, "Luoja [ ...]!"
Mulil, taivaat  [...], "Joka ... [...]!"
Gishkul, antoi [...],
(10) "Joka saattoi jumalat olemattomiksi [...]!"
Lugal-ab-[...],
"Joka [ ............ ]!"
Pap-[...],
"Joka [...]!"
[...]

[Seuraavat rivit ovat fragmentista  K. 8,519 ja sen kopiosta K. 13,337; ei eroa paljon säilyneestä fragmentista  K. 13,761.]

[...].
[...] ...
[... Päällikkö (?) of] kaikkien herrojen,"
[... korkein] on hänen mahtinsa!
[Lugal-durmah, "Kuningas] jumalten joukossa," "hallitsijoiden Herra,"
"Joka on ylistetty kuninkaallisessa asuinpaikassaan,"
"[Joka] on uljaasti ylin jumalten joukossa!"
[Adu-nuna], "Ean Neuvonantaja," joka loi jumalat hänen isänsä,
Jonka majesteetin polulle
[Yksikään] jumala ei koskaan pääse!
[... ] Dul-azag hän teki tiettäväksi,
[...] puhdas on asuntonsa!
[...  ...]joilta puuttuu ymmärrystä on Lugal-dul-azaga!
[...] ylin mahdissaan!
[...] heidän [...] Tiamatin keskellä,
[...] ... taistelu!

105. [...] ... [...] hän,
106. [...] ... tähti, joka [loistaa taivaalla].
107. Pitäköön hän hallussaan Alun ja Tulevaisuuden, kunnioittakoot he hntä,
108. Sanoen, "Hän joka pakotti tiensä Tiamatin keskelle [lepäämättä],
109. "Olkoon hän Nibiru, 'Usvan Tavoittaja'!
110. "Taivaan tähdille hän asetti tiet,
111. "Hän paimentaa kaikkia jumalia kuin lampaita!
112. "Hän voitti Tiamatin, hän vaivasi häntä ja päätti hänen elämänsä,"
113. Ihmisten tulevaisuudessa, kaun päivät käyvät vanhoiksi,
114. Kuultakoon tämä lakkaamatta, säilykööt tämä ikuisesti!
115. Kun hän perusti (taivaan) ja muovasi kiinteän maan,

116. "Maailman Herra," isä Bêl kutsui hänen nimeään.
117. (Tämä) arvonimi, jonka kaikki Taivaan Henget julistivat,
118. Ea kuuli, ja hänen henkensä riemuitsi (ja hän sanoi):
119. "Hän, jonka nimen isät ovat tehnee loistavaksi,
120. "On oleva kuin minä, hänen nimensä on oleva Ea!
121. "Kaikkien määräysteni sitomisen hän valvoo,
122. "Hän tekee kaikki käskyni tunnetuiksi! "
123. Nimellä "Viisikymmentä" suuret jumalat
124. Julistavat hänen viisikymmentä nimeään, he tekivät hänen polkunsa korkeaksi"


Epilogi
125. Muistettakoon hänet, ensimmäinen ihminen lausukoon ne;
126. Viisas ja ymmärtäväinen tutkikoon niitä yhdessä!
127. Toistakoot isä ne ja opettakoot pojialleen;
128. Olkoot ne paimenen korvissa!
129. Iloitkoot ihminen Mardukissa, jumalten Herrassa,
130. Jotta hän saattaisi maan viljavaksi ja että hänellä itsellään olisi vauraus!
131. Hänen sanansa pysyvät vakaina, hänen käskynsä muuttumattomina
132. Hänen suunsa sanoja ei tehdä tyhjiksi
133. Hän katsoi vihassaan, hän käänsi niskansa;
134. Kun hän on vihainen yksikään jumala ei voi kestää hnen närkästystään
135. Avara on sydmäensä, laaja myötätuntonsa;
136. Syntinen ja pahantekijä hänen edessään [...].
137. He saivat neuvoa, he puhuivat hänen edessään,
138. [...]  [...].
139. [...] Marduk jumalat [...].
140. [..] he [... hänen ] nimensä [...]
141. [...] he ottivat ja [...];
142. [...]!


Taulu VI

Taulu VI on pahasti särkynyt, sen alkujaan 146 rivistä ovat vain nämä katkelmat säilyneet. Berossus kuvaa 3. vuosisadalla eKr. Mesopotamian muinaisuutta ja hänen kertomastaan tutkijat ovat koettaneet saada lisävaloa myös puutteelliseen Enuma elish tekstiin.

Jsotain syystä ei nyt ole puhe Kingun verestä vaan Mardukin verestä ja luusta, joista ihminen ludoaan. Ihmisen tarkoitus on rakentaa jumalille pyhäkköjä ja palvoa ja palvella heitä.

TAULU VI
1. Kun Marduk kuuli jumaltan sanan,
2. Hänen sydämensä rohkaisi häntä ja hän laati [ovelan suunnitelman].
3. Hän avasi suunsa ja [puhui] Ealle,
4. [Mitäö] hän oli sydämessään suunnitellut hän ilmaisi [hänelle]:
5. "Otan vertani ja luutani [muovaan],
6. "Teen ihmisen, että ihminen ... [...].
7. "Luon ihmisen, joka asuttaa [maan],"
8. "Jotta jumalille järjestettäisiin palvelijat ja että [heidän] pyhäkkönsä [rakennettaisiin].
9. "Olen muuttava jumalten tiet ja vaihtava heidän [polkunsa];
10. "Heitä ahdistetaan yhdessä ja pahaan minä [he ...]."
11. Ja Ea vastasi hänelle ja lausui sanan :
12. "[......] jumalten olen [vaihtanut]
13. [...] ... ja yksi ... [...]
14. [...tuhotaan ja ihmsiet minä [...]
15. [...] ja jumalat [...]
16. [...] ... ja he [...]
17. [...] ... ja jumalat [...]
18. [...] .... [...]
19. [...] jumalat [...]

20. [...] Anunnaki [...]
21. [...] ... [...]

Suuri aukko tekstissä

138. [...] ... [...]
139. [...] ... [...]
140. kun [...] ... [...]
141. He iloitsivat [...] ... [...]
142. Upshukkinnaku he asettivat [asuntonsa].
143. Sankari pojasta, heidän kostajastaan, [he huusivat]:
144. "Me, jotka hän auttoi , ... [...]!"
145. He istuutuivat and neuvostossa he nimesivät [hänet ...],
146. He kaikki [huusivat kovalla äänellä(?), ylistivät [häntä ...].


tiistai 6. toukokuuta 2014

Marduk, taivaankappaleet ja Genesis

Taulun IV ja V tarina ei etene aivan saumattomasti ja Taulu V on kovin fragmentaarinen.

Taulu IV kuvaa hurjaa kamppailua raivokkaan Tiamatin kanssa, jonka surmaamisen jälkeen voittoissa Marduk halkaisee ruumiin "kuin litteän kalan" ja muodostaa niistä "taivaankannen" ja "syvyyksien" kannen (alkukielen termejä tulisi opiskella lisää).

Taulu V kertoo Eläinradan, kuun ja auringon asettamisesta. (Käänsin sanan "station" "asemaksi" vaan se taitaa astrologiassa olla suomeksi "huone".)

Eläinrata määrittää vuoden ja siihen liittyy kolme tähteä assyro-babylonialaisessa ajattelussa. Hauskasti eepos toteaa, että vaikka kuu sarvineen ja lakineen on yön olento, se kuitenkin määrittää päivät!

Kuu jumala, aurinko jumala ja tähti jumalat ovat kertomuksessa persoonallisia jumaluuksia ja niiden asemilla on kosmista merkitystä. Kaksoisvirtainmaan tähtien tutkijat olivat kuuluisia ja heidän perintönsä elää yhä monintavoin sekä astrologiassa että astronomiassa. Taulu V sisältää valitettavan niukasti tietoja Enuma elish eepoksen kirjoittamisajalta.


Taivaankappaleet
Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui.

Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä.

Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.
1 Ms 1:14-19
Pyhä Raamattu alkaa seitsemän päivän luomiskertomuksella, jossa kuvataan miten Israelin Jumala sanallaan luo suuren ja pienen valon ja tähdet. Nämä erottavat päivän ja yön toisistaan ja antavat perustan ajanlaskulle ja juhlakalenterille.

Vaikka kuvaus on sisällöllisesti merkittävästi erilainen kuin Enuma elish eepoksen Taulussa V säilynyt kuvaus Mardukin luomistyöstä, perustava teologinen ajatus on samanlainen - Jumala luo auringon, kuun ja tähdet, Marduk luo eläinradan ja niiden asemissa olevat tähdet, kuun ja auringon. Kummassakin kertomuksessa tuodaan tähän yhteyteen ajanlasku, päivien ja öiden vaihtelu, kuukaudet ja vuosi.

(Jos hetkeksi pysähdymme, huomaamme nykysuomestakin, että kyseessä on kuu kausi!)


Monoteismi ja polyteismi
Genesiksen ja Taulu V vertailu on hyvin mielenkiintoista ja tärkeää ja sen tulisi ulottua heprean ja akkadin kielten tasolle, mihin en tässä lähtenyt.

Antti Laato on ilmaissut olennaisen eron hauskasti "Genesis on epäjumalien teurastamo". Ensimmäisessä luomiskertomuksessa on vahvasti monoteistinen ilmapiiri ja eri taivaankappaleet ovat Jumalan luomia tiettyyn tarkoitukseen, mutta eivät itse palvottavia jumaluuksia.

Ihmisen luomisessa välähtää Genesiksessä erikoinen monikko "tehkäämme ihminen kuvaksemme" 1 Ms 1:26. Se on arvoituksellinen, mutta ei sisällöllisesti vastaa Enuma elish eepoksen polyteismin Mardukin suvereenia yksin tehtyä luomistyötä.

Huomattakoon, että koko Lähi-itä ja Välimeren seutu Persia mukaanlukien eli polyteismissa sekä Vanhan että Uuden testamentin aikana ja vain juutalaisten pieni kansa on tässä ainutlaatuinen poikkeus.


Pappiskirja
Pentateukin lähdetutkimuksessa ensimmäinen luomiskertomus on yleensä liitetty Pappiskirjaan ja huomioitu "sapatin" merkityksen kasvu. Pappiskirja ajoitetaan pakkosiirtolaisuuden tuntumaan ja uskontohistorian teoriassa sapatista tuli erittäin tärkeä erottamaan heprealaiset henkisesti ja uskonnollisesti ympäröivästä Babylonian ja Persian kulttuurista.

Epäilemättä Enuma elish eepoksen Taulu V tunnettiin eksiilissä Kaksoisvirtain maan alueella eläneiden heprealaisten parissa. Vaikeahan siellä oli vuosittain toistuvaa akitu juhlaa paeta! Genesiksen ja eepoksen sisäisen suhteen määrittely on kuitenkin varsin hankala tehtävä verrattuna esimerkiksi Gilgamesh eepoksen Vedenpaisumuskertomukseen, joka on Raamatussa lähes sanasta sanaan.


Yhteistä juurta?
Dokumentit voivat olla monella eri tavoin yhteydessä toisiinsa.

Luonnollinen kaavio on sukulaissuhde, jossa jälkeläistä on muokattu
Vanhempi teksti A --- editori --- Uudempi moukattu teksti B

Tämä vaikuttaisi Gilgamesh eepoksen Taulu XI ja Genesiksen vedenpaisumuskertomuksen väliseltä suhteelta.


Yhtä luonnollinen on kaavio, jossa keskinäiset yhteydet selittyvät yhteisen taustan kautta
Vanhempi teksti A 
 --- editori --- Uudempi moukattu teksti B
 --- editori --- Uudempi moukattu teksti C

Vanha-Babylonian Enuma elish eepos (kaavion B) ammentaa Sumerin Akkadin perinnöstä (kaavion A).

Jos Genesiksen luomiskertomus (kaavion C) ammentaa itsenäisesti samasta Sumerin Akkadin perinnöstä (kaavion A) kuin Enuma elish, näiden kahden uudemman dokumentin väliset yhteydet ovat epäsuorat. Tekstien laatijat ovat soveltaneet alkutekstiä oman viitekehyksensä puitteissa eivätkä tekstit B ja C ole suoraan toisiinsa yhteydessä.

Ikävä kyllä Sumerin ja Akkadin lähteet ovat kovin rajalliset. Sieltä tunnetaan kyllä myyttinen kuvaus jumaluuden taistelusta hirviön kanssa.

Taulu V

Tell Sultantepe. Sen juurella on Sultantepe Köyü kylä
kuva wikimedia

Tätä taulua ei löytynyt kuningas Assurbanipalin kirjastosta, mistä kuusi muuta Enuma elish eepoksen taulua ovat peräisin. Taulun V kopio on löydetty myöhäis-assyrialaisesta Sultantepe rauniokummusta, joka on muinainen Huzirina lähellä Şanlıurfa kaupunkia Turkin ja Syyrian rajan tuntumassa.


TAULU V
1. Hän.(= Marduk) teki suurille jumalille asemat;
2. Hän vahvisti tähdet, niiden kuvat, niiden kuvat, Eläinradan tähtinä.
3. Hän asetti vuoden ja jakoi sen jaksoihin;
4. Kahdelletoista kuukaudelle hän määräsi kolme tähteä
5. Sen tehtyään [...] vuoden päivät [...] kuvat,
6. Hän perusti Nibirin asemant määrittääkseen niiden rajat;
7. Jotta yksikään ei erehtyisi tai joutuisi harhaan,
8. Hän asetti Bêlin aseman ja Ean hänen kanssaan.
9. Hän aukaisi suuret portit molemmille puolille,
10. Hån teki sen salvat vahvoiksi vasemmalla ja oikealla
11. Sen keskelle hän vahvisti taivaan lakipisteen (zeniitin);
12. Kuu jumalan hän saattoi loistamaan, yön hän uskoi hänelle.
13. Hän asetti hänet, yön olennone, määräämään päivät;
14. Hän asetti huippukohdan (?) jokaiselle kuukaudelle (sanoen):
15. "Kuukauden alussa, kun loistat maahan,
16. "Hallitset sarvet määrittääksesi kuusi päivää,
17. "Ja seitsemäntenä päivän [jaat] huippukohdan.
18. "Neljäntenätoista päivänä olet toisella puolella (opppositio), puolikas [...].
19. "Kun Aurinko jumala taivaan perustuksista [...] sinä,
20. "[...] saat aikaan ..., olet tekevä hänen [...].
21. "[...] ... Aurinko jumalan polkua lähestymään sinä ,
22. "[Ja ... päivänä] olet toisella puolella ja Aurinko jumala on  ... [...]
23. "[...] kulkemaan tietään
24. "[...] olet vaikuttava sen lähestymisen ja tuomitset oikein
25. "[...] tuhota
26. "[...] minä

"..."
[Seuraavat 20 riviä numerot sulkeissa ovat K. 3,449a, ja todennäköisesti osa Taulua V]
(66 ). [...]
(67) [...]
(68 ) sta [...]
(69) E-sagilissa [...]
(70) Perustaa [...]
(71) aseman [...]
(72) suuret jumalat [...]
(73) jumalat [...]
(74) Hän otti ja [...]
(75) Jumalat [hänen isänsä] tarkastelivat hänen tekemäänsä verkkoa,
(76) He tarkastelivat jousta ja kuinka [sen toiminta] oli toteutettu.
(77) He ylistivät häntä työstä, jonka hän oli tehnyt[...]
(78) Sitten Anu nosti [ ...] jumalten kokouksessa
(79) Hän suuteli jousta (sanoen), "Se on [...]!"
(80) Ja hän sanoi jousen nimet (sanoen),
(81) "'Pitkä-puu' on oleva yksi nimi, ja toinen nimi [on oleva ...]
(82) "ja kolmas nimi on Jousi tähti taivaassa [oleva ...]"
(83) Sitten hän asetti sille aseman [...]
(84) Nyt kun kohtalo [...]
(85) [Hän asetti] valtaistuimen [...]
(86) [...] taivaaseen [...]
(87) [...] ... [...]

[Seuraavat 13 riviä ovat savitaulujen K. 11,641 ja  K. 8,526 takaa]

(128) "[...] hän [...]"
(129) "[...] he [...]"
(130) "[...] hän [...]"
(131) "[...] he [...]"
(132) "[...] heidän [...] voi [...]"
(133) [...] jumalat puhuivat,
(134) [...] taivaat [...]:
(135) "[... sinun] poikasi [...]"
(136) "[...] meidän [...] hän on [...]"
(137) "[...] on saattanut elämään [...]"
(138) "[...] loisto [...]"
(139) "[...] ei [...]!"
(140) "[...] me [...]!"

maanantai 5. toukokuuta 2014

Taulu IV

TAULU IV
Jumalat tervehtivät Mardukia juhlallisesti
1. He valmistivat hänelle ruhtinaallisen huoneen,
2. Isänsä edessä hän otti paikkansa prinssinä
3. "Olet jumalten joukossa johtaja,
4. "Kohtalosi on ainutlaatuinen, sanasi on Anu!
5. "Oi Marduk, olet jumalten joukossa johtaja,
6. "Kohtalosi on ainutlaatuinen, sanasi on Anu!
7. "Tästälähtien käskysi ei jää toteutumatta,
8. "Voimassasi se ylentää ja alentaa.
9. "Suusi sana on vakaa, käskysi vastustamaton;
10. "Ei yksikään jumalista ylitä rajaasi.
11. "Yltäkylläisyys, jumalten pyhäkköjen halu,
12. "Asetetaan sinun pyhäkköösi, vaikka heiltä puuttuvat (uhrilahjat)
13. "Oi Marduk, olet kostaja!
14. "Annamme sinulle koko maailman hallinnon.
15. "Istuudu yöllä, ole käskyinesi korkea.
16. "Aseesi ei koskaan menetä voimaansa, se murskaa vihollisesi.
17. "Oi Herra, säilytä sen elämä, joka panee luottamuksensa sinuun,
18. "Mutta se jumala, joka ryhtyi kapinaan, vuodata pois hänen elämänsä."

Sanan voima - ihmeellinen vaate koe!
19. Sitten he asettivat keskelleen vaatteen,
20. Ja esikoinen lausui Mardukille:
21. "Olkoon kohtalosi, Oi Herra, ylin jumalten joukossa,
22. "Hävittää ja luoda, puhu sinä sanasi, ja (käskysi) toteutetaan.
23. "Käske nyt ja anna vaatteen kadota;
24. "Sano sanasi, ja palatkoon vaate taas takaisin!"
25. Niin hän sanoi sanan suullaan ja vaate katosi;
26. Taas hän käski sitä, ja vaate tuli taas näkyviin.

Kruunaus kuninkaaksi ja saa tehtäväksi surmata Tiamatin
27. Kun jumalat, hänen isänsä, näkivtä hänen sanansa (toteutumisen),
28. He iloitsivat ja kunnioittivat (häntä sanoen), " Marduk on kuningas! "
29. He antoivat hänelle valtikan ja valtaistuimen ja sormuksen,
30. He antoivat hänelle voittamattoman aseen, joka valtaa vihollisen.
31. "Mene ja hakkaa pois Tiamatin elämä,
32. "Ja anna tuulen kantaa hänet salaiseen paikkaan."

Marduk varustautuu taisteluun
33. Kun jumalat, hänen isänsä, olivat määränneet hänen kohtalonsa,
34. He asettivat hänet vaurauden ja menestyksen tielle
35. Hän valmisti jousensa, valitsi aseensa,
36. Hän kiinnitti keihään . . .
37. Hän nosti nuijan, oikealla kädellään hän tarttui (siihen),
38. Jousen ja viinen hän ripusti sivulleen.
39. Hän asetti salamat eteensä,
40. Polttavilla liekeiillä hän täytti ruumiinsa.
41. Hän teki verkon Tiamatin sisuksissa olevaa varten,
42. Hän asetti kaikki neljä tuulta ettei mikään voisi paeta hänestä;
43. Etelätuulen, Pohjoistuulen, Itätuulen ja Länsituulen
44. Hän otti lähelleen verkon, lahjan isältään Anulta
45. Hän teki vahingoittavan tuulen ja myrskyn ja hirmumyrskyn
46. Ja nelinkertaisen tuulen ja seitsenkertaisen tuulen ja pyörretuulen ja tuulen, jolla ei ole vertaa;
47. Hän lähetti seitsemän tekemäänsä tuulta
48. Häiritsemään Tiamatin sisuksia, ne seurasivat häntä.
49. Sitten Herra nosti salaman, mahtavan aseen,

Mardukin sotavaunut ja uljas olemus
50. Hän valmisti taisteluvaunut, vertaansa vailla olevan tuulen kauhun,
51. Hän valjasti ja kytki siihen neljä hevosta,
52. Tuhoisia, hurjia, ylivoimaisia ja nopeakulkuisia
53. [...] niiden hampaat, niiden suut vaahtosivat;
54. Ne olivat taitavia [...], ne oli koulutettu tallaamaan jalkoihinsa.
55. [...], väkeviä taistelussa,
56. Vasen ja [oikea ...]
57. Hänen vaatteensa oli [...], hänet oli puettu kauhuun,
58. Valtavalla kirkkaudella hänen päänsä oli kruunattu.

Marduk haastaa Tiamatin
59. Sitten hän lähti ulos, lähti matkaan,
60. ja suuntasi kasvona [rai]voavaan Tiamatiin.
61. Huulillaan hän piti [...],
62. ... [...] ne tarttuivat hänen käteensä.
63. Ne pitelivät häntä, jumalat pitelivät häntä,
64. Jumalat, hänen isänsä pitelivät häntä, jumalat pitelivät häntä
65. ja Herra tuli lähelle, hän tuijotti Tiamatin sisuksiin,
66. hän havaitsi Kingun, hänen puolisonsa
67. Kun (Marduk) katsoi tuimasti, (Kingu) huolestui hänen askelistaan,
68. Hänen tahtonsa murtui ja hän lakkasi liikkumasta.
69. Ja jumalat, hänen auttajansa, jotka marssivat hänen rinnallaan
70. Katsoivat johtajansa [...], ja heidän katseensa oli huolestunut
71. Mutta Tiamat [...], hän käänsi niskansa,
72. Horjumattomin huulin hän lausui kapinallisia sanoja:
73. "[...] tulos jumalten herrana,
74. "kokoontuneet omista paikoistaan sinun paikkaasi he ovat!"
75. Sitten Herra [nosti] salaman, väkevän aseensa,
76. Tiamatia [vastaan], joka raivosi, hän lähetti (sanan):
77. "[Sinä] olet tullut suureksi, sinä olet kohottanut itsesi korkeuteen,
78. "Ja [sydämesi on rohkaissut] sinut haastamaan taisteluun.
79. "[...] heidän isänsä  [...],
80. "[...] heidän [...] sinä vihaat [...].
81. "[Sinä olet nostanut King]un puolisoksesi,
82. "[Sinä olet . . . ] hänet, jotta hän antaisi määräyksiä kuin Anu,
83. "[...] sinä olet seurannut pahuutta,
84. "Ja jumalia isiäni [vastaan] olet suunnitellut pahoja juoniasi
85. "Varustautukoot siis joukkosi, vyöttäkööt he aseesi!
86. "Nouse! Käykäämme sinä ja minä taisteluun!"

Tiamat hätääntyy
87. Kun Tiamat kuuli nämä sanat,
88. Hän oli kuin riivatta, kuin järkensä menettänyt.
89. Tiamat päästi villejä läpitunkevia huutoja,
90. Hän vapisi ja tärisi perustuksiaan myöten
91. Hän lausui loitus, hän sanoi taikalauseen,

Tiamat kukistetaan tuulen voimalla
92. Ja taistelussa olevat jumalt itkivät aseitaan
93. Sitten Tiamat ja Marduk, jumalten neuvonantaja, etenvitä;
94. He astuivat taisteluun, kamppailua varten he tulivat lähelle toisiaan.
95. Herra levitti verkkonsa ja otti hänet siihen kiinni,
96. Ja hän päästi seurassaan olevan pahuuden tuulen hänen kasvoilleen
97. Kun Tiamat avasi suunsa ammolleen,
98. Hän syöksi sisään pahuuden tuulen ennenkuin hän oli sulkenut huulensa
99. Kauhea tuuli täytti hänen vatsansa,
100. Ja hän menetti rohkeutensa ja hänen suunsa aukeni ammolleen
101. Hän otti keihään ja puhkaisi hänen vatsansa,
102. Hän irroitti hänen sisuksensa, hän lävisti (hänen) sydämensä..
103. Hän voitti hänet ja leikkasi pois hänen elämänsä;
104. Hän heitt hänen ruumiinsa alas ja seisoi sen päällä

Tiamatin joukot lyödään
105. Kun hän oli lyönyt Tiamatin, johtajan,
106. Hänen valtansa murtui, hänen joukkonsa joutuivat hajaannuksiin
107. Ja jumalat, hänen auttajansa, jotka marssivat hänen rinnallaan,
108. Vapisivat ja pelkäsivät ja kääntyivät pois
109. Ne pakenivat säästääkseen elämänsä;
110. Mutta heidät saarrettiin niin etteivät he voineet paeta
111. Hän otti heidät vankeuteen, mursi heidän aseensa;
112. Hänen verkkoonsa he jäivät kiinni ja ansassa he istuivat alas
113. [...] ... maailman he täyttivät suruhuudoin.
114. He saivat häneltä rangaistuksen, heidät pidettiin siteissä
115. Ja ne yksitoista olentoa, jotka hän oli täyttänyt voimalla aiheuttaa kauhua
116. Pahojen joukot, jotka marssivat hänen  [...],
117. Hän aiheutti tuskia, heidän voimansa [hän ...];
118. Heidät ja joukkonsa hän tallasi jalkoihinsa

Marduk ottaa Kingulta itselleen Kohtalon Taulut 
119. Ja vielä, Kingu, joka oli nostettu heidän johtajakseen,
120. Hän voitti ja kohtasi Dug-ga jumalan kanssa
121. Hän otti häneltä Kohtalon Taulut, jotka eivät kuuluneet hänelle,
122. Hän sinetöi ne sinetillä ja asetti ne omalle rinnalleen

Voitto! Tiamatin kallo murskataan
123. Nyt kun sankari Marduk oli voittanut ja syössyt maahan vihollisensa,
124. Ja oli tehnyt ylimielisen vihollisensa kuin ...,
125. Ja oli täysin vahvistanut Ansharin voiton vihollisesta,
126. Ja saavuttanut Nudimmudin tarkoituksen,
127. Vangittujen jumalten yli hän vahvisti otteensa,
128. Ja palasi Tiamatin luo, jonka oli voittanut
129. Ja Herra seisoi Tiamatin takaosan päällä,
130. Ja armottomalla nuijallaan hän murskasi hänen kallonsa.
131. Hän leikkasi hänen veren kanavansa,
132. Ja antoi Pohjatuulen kantaa sen salaisiin paikkoihin.
133. Hänen isänsä seurasivat tätä ja he olivat iloisia;
134. He toivat hänelle monenlaisia lahjoja.

Taivas ja maa luodaan Tiamatin halkaistusta ruumiista
135. Sitten Herra lepäsi, katsellen hänen kuollutta ruumistaan
136. Kun hän palotteli lihaa ..., ja teki viisaan suunnitelman.
137. Hän jakoi hänet kuin litteän kalan kahteen osaan;
138. Yhdestä puolikkaasta hän teki peitteen taivaalle
139. Hän kiinnitti tapin, hän asetti vahtimiehen,
140. Ja käski heitä estämään vesien tulemisen esiin
141. Hän kulki taivasten halki, hän tutki (niiden) alueita,
142. Ja syvyyden ylle hän teki Nudimmudin asunnon.
143. Ja Herra mittasi syvyyden rakenteen,
144. Ja hän perusti E-shara, senkaltaisen suuren asunnon.
145. E-shara kartanon hän loi taivaana,
146. Hän saattoi Anun, Bêlin, ja Ean asumaan omilla alueillaan.

Sanan voima: Jesaja 55:10-11 ja Kohtalon Taulut

Trito-Jesaja sisältää kuuluisaksi tulleen ja hyvin kauniin kohdan Jumalan sanasta
Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta
eivätkä sinne palaa
vaan kastelevat maan,
joka hedelmöityy ja versoo
ja antaa kylväjälle siemenen ja nälkäiselle leivän,
niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään kaiken, mitä varten sen lähetän.
Jesaja 55:10-11

Enuma elish eepoksessa on lyhyitä kohtia sisältäen samantapaista ajatusta, joka korostaa jumaluuden lausumien sanojen pysyvyyttä ja vaikutusta.

Jumalten neuvostossa ainoastaan yksi jumalista on nostettu muiden yläpuolelle arvossaan ja hän kantaa rintalevyinä Kohtalon Tauluja, Näiden saamisen seurauksena tämän jumaluuden "huulten sanoja ei muuteta". Mitä hän puhuu, tapahtuu, eivätkä sanansa jää ilman vaikutusta.

Näitä ei tietenkään voi verrata suoraan toisiinsa, sisällölliset erot ovat syvälliset ja merkittävät. Enuma elish eepos on huomattavasti vanhempi kuin Jesajan kirjan teksti ja kuuluu toiseen kulttuuriin ja uskontoon. Mutta painopisteen asettaminen kohtalokkaan auktoriteetin saaneen jumaluuden vaikuttaviin sanoihin on merkillepantavaa.

Nykyisen käsityksen mukaan Trito-Jesaja eli Jesajan kirjan 10 viimeistä lukua 56-66 on kirjoitettu pian Babylonian pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen. Mesopotamiassa heprealaiset kohtasivat Mardukin palvonnan kaikessa loistossaan ja Enuma elish eepos luettiin akitu juhlassa joka vuosi. Suurjumalan mahdin eräs piirre oli Kohtalon Taulujen kantaminen ja sen mukana tuleva sanojen muuttumattomuus ja vaikutus.


Taulu III

Sankarin siirto Easta Mardukiin tapahtuu yksinkertaisesti:  Taulun II jännityskertomus toistetaan, mutta Ean sijalle asetetaan Marduk!

Tämä kertomustekniikka voi kertoa jotain kiilakirjoituksen hankaluudesta ja hitaudesta taitavankin kirjurin käsissä - kopsaaminen käy nopeammin kuin kokonaan uuden tekstin laatiminen.

Mutta enemmän se kertoo eepoksen laatijan syvästä kunnioituksesta vanhempaa perintöä kohtaan - ehkä kassiittien suhtautumista Sumerin ja Akkadin kirjoituksiin. Ei yritetä olla parempia vaan sovelletaan vanhaa uuteen arvokkaalle perinnölle mahdollisimman uskollisina.


TAULU III

Anshar lähettää palvelijaansa Gagan 
1. Anshar avasi suunsa ja
2. [Gagalle], [palvelijalleen], lausui sanan
3. "[Oi Gaga, palveli]ja joka saat henkeni iloitsemaan,
4. ''Lähetän sinut [Lahmun luo ja Lah]amu luo lähetän sinut.
5. "[...] et voi saavuttaa,
6. ''[...] saat tuomaan eteesi
7. [... ] jumalat, kaikke heistä,
8. "[Valmista juhla], anna heidän istua juhla-aterialle,
9. "[Anna heidän syödä leipää], anna heidän sekottaa viiniä,
10. ''Marduk], kostajalle, he määräävät kohtalon
11. "[Mene,] Gaga, seiso heidän edessään,
12. ''[Ja kaiken] jonka sanon sinulle, toista sin heille, (ja sano):

Ansharin viesti jumalille, Tiamatin pojille
13. "[Anshar], poikanne, on lähettänyt minut,
14. "Sydämensä [aivoiituksen] hän on tehnyt tiettäväksi minulle
15. "[Hän sanoi että Tia]mat äöitimme on syttynyt vihaan meitä kohtaan,
16. "[Kaikella] voimallaan hän raivoaa, täynnä vihaa.
17. "Kaikki jumalat ovat kääntyneet hänen puolellensa,
18. "Niiden kanssa, jotka te loitte, he ovat menneet hänen puolelleen.
19. ''He ovat kokoontuneet yhteen ja he etenevät Tiamatin rinnalla;
20 . "He ovat suunniltaan, he aikovat pahaa lepäämättä yöllä tai päivällä.
21. ''He valmistautuvat taisteluun, vihasta kiehuen ja raivoiten;
22. "He ovat yhdistäneet voimansa ja käyvät sotaa.

Ummu-Hubur, pelottava aseseppä
23. "Ummu-Hubur, joka muovasi kaiken,
24. "On tehnyt voittamattomia aseita, hän on tuonut hirviö-käärmeitä,
25. "Terävähampaisia, armottomin myrkkyhampain
26. "Myrkyllä veren sijasta hän täytti niiden ruumiit
27. "Hurjia hirviö-kyitä hän on puettanut kauhuun,
28. "Upeudella hän on ne peittänyt, tehnyt ne näyttäviksi
29. "Kukaikinä niitä katsoo, joutuu kauhun valtaan,
30. "Niiden ruumiit kavahtavat pystyyn eikä kukaan voi kestää niiden hyökkäystä
31. "Hän on tuonut kyitä ja lohikäärmeitä ja Lahamu hirviön,
32. "Ja hirmumyrskyjä ja raivoisia koiria ja skorpion miehiä,
33. "Ja väkeviä tuulenpuuskia ja kala-miehiä ja oinaita;
34. Ne kantavat armottomia aseita, pelkäämättä ne taistelevat
35. "Hänen käskynsä ovat mahtavat, kukaan ei voi niitä vastustaa
36. "Tällä tavoin, valtavina kooltaan, hän on tehnyt yksitoista (hirviötä).

Kingu, Tiamatin puoliso, on kauhean armeijan päällikkö
37. "Hänen poikiensa jumalten parissa hän on antanut niille [tukensa],
38. "Hän on nostanut valtaan Kingun; heidän keskeltään hän on nostanut [hänet] valtaan.
39. ''Marssimaan joukkojen edessä, [johtamaan sotaväkeä],
40. "Antamaan taistelun merkki, lähteä [hyökkkäykseen],
41. "[Johtamaan] taistelua, ohjaamaan [taistelua],
42. "Hän on [uskonut hänelle arvokkaan sotasivan] hän on asettanut hänet istumaan (sanoen)
43. "'[Olen] lausunut sinun loitsusi, jumalten neuvostossa [olen nostanut sinut valtaan],
44. "'Kaikkien jumalten hallinnon [olen uskonut sinulle].
45. "'[Ole ylevä, [sinä] valittu puolisoni,
46. "' Tehkööt he nimesi suureksi yli [...Anunnaki].'

Kingu on saanut Kohtalon Taulut ja sanansa toteutuvat
47. "Hän on antanut hänelle Kohtalon Taulut, asettanut ne rinnalleen, (sanoen):
48. "'Käskysi ei ole oleva tehoton, suusi sana on tapahtuva.'

Kingun väkevyyden kuvaus
49. "Nyt Kingu, (näin) kunnioitettuna, saatuaan [Anun voiman],
50. "Määräsi jumalten, hänen poikiensa, kohtalon (sanoen)
51. "Sammuttakoot suusi sana Tuli-jumalan;
52. "'Kuka on näin valmis taisteluun, osoittakoon voimansa! '

Marduk mainitaan ensimmäisen kerran
53. 'Lähetin Anun, mutta hän ei kestänyt hänen (=Tiamat) edessään;
54. "Nudimmud pelkäsi ja palasi takaisin
55. "Mutta Marduk on lähtenyt, jumalten päällikkö, poikasi;
56. ''Tiamat vastaan hänen sydämensä on häntä rohkaissut.

Marduk vaatii valtaa jumalten neuvostossa
57. "Hän avasi suunsa ja puhui minulle (sanoen):
58. "Jos minä, sinun kostajasi,
59. "'voitan Tiamatin ja annan sinulle elämän,
60. "'Aseta neuvosto, tee kohtaloni ja julista se.
61. "'Upshukkinakussa istuutuaa iloiten yhdessä;
62. "'Sanani asettaen määrään kohtalonne.
63. "'Mitä teenkin, pysyköön se muuttumattomana,
64. "'Älköön huulteni sanaa koskaan muuteta tai tehkö turhaksi'
65. "Kiiruhda, siis, ja julista hänelle nopeasti kohtalo, jonka määräät,
66. "Jotta hän menisi ja kävisi taisteluun väkevää vihollistasi vastaan!"

Gaga saapuu kunnioittavana jumalten neuvostoon
67. Gaga meni, hän kulki tiellään ja
68. Nöyrsti Lahmun ja Lahamun, jumalten, isiensä,
69. Hän kumarsi, suuteli maata heidän jalkojensa edessä.
70. Hän nöyryytti itsensä, ja nousi sitten ja puhui heille (sanoen)

Gagan tuoma viesti
71. "Anshar, poikanne, on lähettänyt minut,
72. ''Sydämensä aivoituksen hän on tehnyt minulle tiettäväksi..
73. "Hän sanoi että äitimme Tiamat on syttynyt vihaan meitä vastaan,
74. "Kaikella voimallaan hän raivosi, täynnä vihaa.
75. "Kaikki jumalat ovat kääntyneet puolelleen,
76. "Ne, jotka sinä olet luonut, menevät kaikki hänen puolelleen.
77. "He ovat kokoontuneet yhteen ja Tiamatin rinnalla he marssivat eteenpäin
78. ''He ovat raivoisia, he suunnittelevat pahaa lepäämättä yöllä tai päivällä.
79. "He valmistautuvat taisteluun, vimmastuneina ja raivostuneina
80. ''He ovat yhdistäneet voimansa ja käyvät sotaan.
81. ''Ummu-Hubur, joka muovasi kaiken,
82. "On tehnyt heille voittamattomia aseita, hän on valmistanut hirviö-käärmeitä,
83. "Terävähampaisia, armottomin myrkkyhampain.
84. "Myrkyllä veren sijasta hän on täyttänyt niiden ruumiit.
85. ''Rajuja hirviö-käärmeitä hän on puettanut kauhulla,
86. "Upeudella hän on ne peittänyt, tehnyt niistä hahmoltaan uljaita.
87. ''Kuka ikinä heitä katselee joutuu kauhun valtaan,
88. "Ne kavahtavat pystyyn eikä kukaan voi vastustaa niiden hyökkäystä.
89. ''Hän on tuonut kyitä, lohikäärmeitä ja (hirviön) Lahamun,
90. "Ja myrskytuulia ja raivoavia koiria ja skorpion-miehiä,
91. ''Ja väkeviä tuulenpuuskia ja kala-miehiä ja [oinaita];
92. "Ne kantavat armottomia aseita, pelottomasti ne taistelevat.
93. "Hänen käskynsä ovat väkeviä, kukaan ei voi niitä vastustaa;
94. ''Tällä tavoin, kooltaan suurina, hän on tehnyt yksitoista (hirviötä).
95. ''Jumalten keskuudesta, jotka ovat hänen poikiaan, sen mukaan kuin hän on antanut heille tukensa,
96. "Hän on kohottanut esiin Kingun; heidän keskuudestaan hän on nostanut hänet valtaan.
97. "Marssimaan joukkojen edessä, johtamaan sotaväkeä,
98. ''Antamaan taistelumerkin, käynnistämään hyökkäyksen,
99. "Johtamaan taistelua, hallitsemaan sodankäyntiä,
100. ''Hänelle hän on uskonut kalliin sotisovan ja asettanut hänet istumaan, (sanoen):
101. "'Olen lausunut loitsusi, jumalten neuvostossa olen nostanut sinut valtaan,
102. "'Vallan yli kaikkien jumalten olen antanut sinulle.
103. "Ole ylistetty, valittu puolisoni,
104. "Kohottakoot he nimesi ylie kaikkien ... Anunna[ki].'
105. "Hän on antanut hänelle Kohtalon Taulut, [hänen] rinnalleen [hän asetti ne], (sanoen):
106. "'Käskysi eivät jää tehottomiksi, [ja suusi sana pitää toteutettaman].
107. "Nyt Kingu, (näin) ylennettynä, [Anun voiman saaneena],
108. "[Määräsi kohtalon] jumalille, hänen pojilleen, (sanoen):
109. "[Sammuttakoot] suunne avaaminen Tuli-jumalan;
110. "'Kuka kunnostautuukin taistelussa, [näyttäköön] voimansa!'
111. "Lähetin Anun, mutta hän ei [kestänyt häntä];
112. "Nudimmud pelkäsi ja [kiääntyi takaisin].
113. "Mutta Marduk on lähtenyt, [jumalten, poikiesi] johtaja;
114. "Käymään Tiamatia vastaan [hänen sydämensä on rohkaissut hänet].
115. "Hän avasi suunsa [puhuen minulle], (sanoen):
116. "'Jos minä, [kostajasi],
117. "'Voitan Tiamatin ja [annan sinulle elämän],
118. "'Aseta neuvosto, [tee kohtaloni ja julista se].
119. "'Upshukkinakussa [istuutukaa yhteen iloiten];
120. "'Sanallani [määrään kohtalon].
121. "'Pysykööt mitä teenkin muuttumattomana,
122. "'Älköön [huulteni] sanoja koskaan muutettako tai tehtäkö tyhjiksi .'
123. ''Kiiruhtakaa, siis ja nopeasti [määrätkää hänelle] kohtalo, jonka asetatte,
124. "Jotta hän menisi ja taistelisi vihollistanne vastaan!"

Jumalten reaktio viestiin
125. Lahmu ja Lahamu kuulivat ja huusivat kovalla äänellä,
126. Kaikki Igigi iktivät katkerasti, (sanoen):
127. ''Mitä on muutettu niin että he  ... [...]
128. ''Me emme ymmärrä Tiamatin [tekemisiä]!"

Marduk asetetaan valtaan (sima humalassa!)
129. Sitten he kokoontuivat ja menivät,
130. Suuret jumalat, kaikki heistä, jotka määräävät [kohtalon].
131. He asettuivat Ansharin eteen, he täyttivät [...];
132. He suutelivat toisiaan neuvostossa [...].
133. He valmistautuivat juhlaan, juhla-aterialle he [istuutuivat];
134. He söivät leipää, sekottivat [seesami-viiniä].
135. Makea juoma, sima, sekoitti heidän [...],
136. He humaltuivat juomasta, heidän kehonsa tähyttyi.
137. He rauhoittuivat täydellisesti, heidän mielensä oli kohonnut;
138. Sitten he määräsivät kohtalon Mardukille, kostajalleen.


lauantai 3. toukokuuta 2014

Ekskursio - Sumerin Enki sekoittaa kielen

Sumerilaisen Enmerkar ja Arattan Herra kertomuksessa Enmerkar lausuu loitsun, jonka alussa mainitaan kielten sekoittaminen

Once upon a time there was no snake, there was no scorpion,

There was no hyena, there was no lion,
There was no wild dog, no wolf,
There was no fear, no terror,
Man had no rival.

In those days, the lands of Subur (and) Hamazi,
Harmony-tongued Sumer, the great land of the decrees of princeship,
Uri, the land having all that is appropriate,
The land Martu, resting in security,
The whole universe, the people in unison
To Enlil in one tongue [spoke].

(Then) Enki, the lord of abundance (whose) commands are trustworthy,
The lord of wisdom, who understands the land,
The leader of the gods,
Endowed with wisdom, the lord of Eridu
Changed the speech in their mouths, [brought] contention into it,
Into the speech of man that (until then) had been one.
Käännös Noah S. Kramer wikipedia






Baabelin torni
Genesis 11 tekee tämän hyvin vanhan sumerilaisen tekstin erittäin mielenkiintoiseksi vertailukohdaksi.
Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: "Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi. He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. He sanoivat: "Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan."

Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: "Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta."   Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat raken- tamasta kaupunkia. Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan.
Gen 11:1-9

Eroavuudet ovat ilmeiset, mutta vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että Jahvisti on jollain tavalla ollut perillä sumerilaisesta perinteestä.

Sumerin versiossa ei mainita Baabelin tornia vaan Inanna jumalattaren kunniaksi rakennettu Urukin ziqqurat.

Aratta nimi tuo mieleen Raamatussa mainitun Ararat seudun itä-Anatoliassa.

...arkki pysähtyi seitsemännen kuun seitsemäntenätoista päivänä Araratin vuoristoon.
Gen 8:4

Mutta kun hän oli kerran rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat Adrammelek ja Sareser hänet miekalla; sitten he pakenivat Araratin maahan. Ja hänen poikansa Eesarhaddon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
Jes 37:38  2 Kun 19:37

Nostakaa lippu maassa, puhaltakaa pasunaan kansoissa, vihkikää kansat häntä vastaan, kutsukaa häntä vastaan Araratin, Minnin ja Askenaan valtakunnat, asettakaa päämies häntä vastaan, antakaa tulla hevosia kuin pörheitä heinäsirkkoja.
Jer 51:27


P.S.
Näemme tästä esimerkistä taas, miten pyhä Raamattu on säilyttänyt ihmiskunnan vanhinta muistitietoa ensimmäisen kirjoituskulttuurin, Sumerin, maailmasta ja tehnyt sen tunnetuksi ja merkittäväksi koko ihmiskunnalle juutalaisuuden ja kristinuskon välityksellä!


Ea ihmisen tekijä - wikipedia

Sumerilaiset pitivät Enkiä ihmisen luojana. Enuma elish sisälttää tähän liittyvää aineistoa.

Taulu II jo osoittaa, kuinka sumerilaisten Ea (Enki) on tärkeä hahmo babylonilaisten Enuma Elish eepoksessa. Tiamat taistelun taustalla voi olla sumerilainen myytti Enki ja Kur lohikäärme (alempi maailma). Mielenkiintoisella tavalla eepos etenee näistä Ean vaiheista ja nivoo tarinaa niin, että lopulta sankarin, Nippurin Enilin tilalle jumalten hallitsijaksi nouseekin Marduk (Asshur).

Wikipedia kertoo ihmisen luomisesta
After six generations of Gods, in the Babylonian "Enuma Elish", in the seventh generation, (Akkadian "shapattu" or sabath), the younger Igigi Gods, the sons and daughters of Enlil and Ninlil, go on strike and refuse their duties of keeping the creation working. Abzu God of fresh water, co-creator of the cosmos, threatens to destroy the world with his waters, and the Gods gather in terror.

Enki promises to help and puts Abzu to sleep, confining him in irrigation canals and places him in the Kur, beneath his city of Eridu.

But then, with the universe still threatened, Tiamat, with the imprisonment of her husband and consort Abzu and at the prompting of her son and vizier Kingu, decides to take back the creation herself.

The Gods gather again in terror and turn to Enki for help, but Enki who harnessed Abzu, Tiamat's consort, for irrigation refuses to get involved.

The gods then seek help elsewhere, and the patriarchal Enlil, their father, God of Nippur, promises to solve the problem if they make him King of the Gods.

In the Babylonian tale, Enlil's role is taken by Marduk, Enki's son, and in the Assyrian version it is Asshur.

After dispatching Tiamat with the "arrows of his winds" down her throat (similar in some respects to how Elohim moves his breath (ruach) over the "face of the deep" or "Tehom", in Genesis 1:2) and reconstructing the heavens with the arch of her ribs (i.e. her "life"), Enlil places her tail in the sky as the Milky Way, and her crying eyes become the source of the Tigris and Euphrates.

But there is still the problem of "who will keep the cosmos working". Enki, who might have otherwise come to their aid, is lying in a deep sleep and fails to hear their cries.

His mother Nammu (creatrix also of Abzu and Tiamat) "brings the tears of the gods" before Enki and says
Oh my son, arise from thy bed, from thy (slumber), work what is wise,
Fashion servants for the Gods, may they produce their (bread?).

Enki then advises that they create a servant of the Gods, humankind, out of clay and blood.

Against Enki's wish the Gods decide to slay Kingu, and Enki finally consents to use Kingu's blood to make the first human, with whom Enki always later has a close relationship, the first of the seven sages, seven wise men or "Abgallu" (Ab = water, Gal = great, Lu = Man), also known as Adapa.

Enki assembles a team of divinities to help him, creating a host of "good and princely fashioners". He tells his mother
Oh my mother, the creature whose name thou has uttered, it exists,
Bind upon it the (will?) of the Gods;
Mix the heart of clay that is over the Abyss,
The good and princely fashioners will thicken the clay
Thou, do thou bring the limbs into existence;
Ninmah (the Earth-mother goddess (Ninhursag, his wife and consort) will work above thee
(Nintu?) (goddess of birth) will stand by thy fashioning;
Oh my mother, decree thou its (the new born's) fate.

Adapa, the first man fashioned, later goes and acts as the advisor to the King of Eridu, when in the Sumerian Kinglist, the "Me" of "kingship descends on Eridu".

Samuel Noah Kramer, believes that behind this myth of Enki's confinement of Abzu lies an older one of the struggle between Enki and the Dragon Kur (the underworld)
lue koko Enki artikkeli wikipediasta





Taulu II

Huomaan, että alkutekstiin tutustuminen on sittenkin paras lähestymistapa Enuma Elish eepokseen vaikka samalla ehkä vaikein. Fragmentaarisen tekstin ymmärtäminen edellyttää ladattujen käsitteiden tuntemista, erisnimien ymmärtämistä ja jonkinlaista tajua kertomuksen juonesta. Mutta juuri kaikkeen tähän avain on kärsivällisesti lukea alkutekstiä ja selvitellä siihen liittyviä kysymyksiä.

Helpompi tie on lukea jonkun asiantuntijan selitys eepoksesta ja omaksua siitä perustavat ideat, esimerkiksi L.W. Kingin yksityiskohtainen johdanto tauluihin vuodelta 1902.

Taulu II käsittää seuraavat 140 riviä, jotka olen suomentanut L.W.Kingin englantilaisesta versiosta lisäten muutamia selvennyksiä tyyliin (=Kingu). Tarkista alkutekstistä hämärät käännöskohdat.


TAULU II

Raivoisa Tiamat kokoaa kauhean armeijan

1. Tiamat teki kättensä työt raskaiksi

2. [Pahaa] hän hankki jumalia, lapsiaan, vastaan

3. [Kostaakseen] Apsûn Tiamat suunnitteli pahaa,

4. Kuinka hän oli koonnut [voimansa, jumala ...] sen hän kertoi Ealle.


Ea kertoo Ansharille kuulemansa

5. Ea [kuunteli] tätä ja

6. oli [syvästi] vaikutettu ja istui murheessa.

7. [Päivät] kulkivat kulkuaan ja hänen vihansa leppyi

8. Ja Ansharin isänsä [paikkaan] hän kulki (= Ea).

9. [Hän meni] ja seisten Ansharin edessä, isänsä, joka oli hänet synnyttänyt,

10. [Kaiken] mitä Tiamat oli suunnitellut hän toisti hänelle,

11. [Sanoen, "Ti]amat äitimme on syttynyt vihaan meitä kohtaan,

12. "Kaikella voimalaan hän raivoaa, täynnä kiukkua.

13. "Kaikki jumalat ovat liittyneet hänen puolelleen,

14. "[Ne] jotka olet luonut ovat hänen puolellaan.

15. "He ovat liittoutuneet ja etenevät Tiamatin rinnalla;

16. "He ovat tulistuneet, he suunnittelevat öin ja päivin lepäämättä kaikenlaista pahaa.

17. "He valmistautuvat taisteluun, tulistuneina ja raivostuneina;

18. "He ovat liittäneet voimansa yhteen ja aikovat sotaa.

19. "Ummu-Hubur, joka on tehnyt kaiken,

20. "On tehnyt näkymättömiä aseita, hän on tuonut esiin hirviö-käärmeitä,

21. "Terävähampaisia, armottomini myrkkyhampain.

22. "Myrkyllä veren sijasta hän on täyttänyt niden ruumiit

23. "Hurjia hirviö-kyitä hän on pukenut kauhulla,

24. "Upeudella hän on ne peittänyt, tehnyt niille komean ulkonäön

25. "Kuka ikinä niitä katsoo joutuu kauhun valtaan,"

26. "Ne kavahtavat pystyyn eikä kukaan kestä niiden hyökkäystä

27. "Hän on tuonut kyitä, lohikäärmeitä, ja 

28. "Myrskytuulia, raivoavia koiria ja skorpion-miehiä,

29. "Väkeviä tuulenpuuskia, kala-miehiä ja oinaita;

30. "Ne kantavat raakoja aseita ja ne taistelevat ilman pelkoa

31. "Hänen käskynsä ovat mahtavia, kukaan ei niitä vastusta;

32. "Tähän tapaan, suurikokoisina, hän on tehnyt yksitoista (hirviötä).


Ea kertoo Kingun noususta komentajaksi ja Kohtalon Taulujen kantajaksi
33. "Jumalten parissa jotka ovat hänen poikiaan ja sen verran kuin hän on antanut hänelle (=Tiamatille) tukensa  

34. Hän on kohottanut esiin Kingun; heidän joukossaan hjän on nostanut hänet valtaan

35. "Marsittamaan joukkoja, johtamaan armeijaa,

36. "Antamaan smerkin taistelun alkamisesta, käynnistämään hyökkäyksen

37. "[Johtamaan] taistelua, hallitsemaan sotimista,

38. "Hänelle (=Kingulle) [hän on uskonut]; kalliiseen sotasopaan hän on pukenut hänet (sanoen) 

39. "'[Olen lausunut] sinun [loitsusi], jumalten neuvostossa olen nostanut sinut valtaan,

40. "'[Vallan kaikkien] jumalten yli olen uskonut [uskonut sinulle].

41. "'[Ole ylevä], sinä [valittu puolisoni],

42. "'[Kohottakoot he nimesi yli heidän kaikkien ...] ...'

43. "[Hän on antanut hänelle Kohtalon Taulut, hänen rinnalleen] hän asetti ne (sanoen):

44. "'[Kommentosi ei ole jäävä tehottomaksi], ja [sanat] suustasi toteutuvat.'

45. "[Nyt Kingu, (näin) korkealle asetettu], saatuaan Anun voiman,

46. "Määräsi kohtalon [jumalille, hänen pojilleen], (sanoen):

47. "'Sammuttakoon [suunne avaaminen] Tuli-jumalan;

48. "'[Kuka ikinä kunnostautuu taistelusa], näyttäköön voimansa!'"


Anshar on levoton

49. [Kun Anshar kuuli kuinka Tiamat] oli suuressa kapinassa,

50. [...], hän puri huuliaan,

51. [...], hänen mielensä ei ollut rauhassa,

52. Hänen [...], hän puhkesi katkeraan valitukseen :

53. [...] taistelu,

54. "[...] sinä ....

55. "[Mummun ja] Apsûn olet lyönyt,

56. "[Mutta Tiamat on kohottanut ylös Kin]gun, ja missä on hän, joka voi vastustaa häntä?"

57. [...] neuvottelu

58. [ ... ] jumalten, N[u]di[mmud]

[Tässä on 10 rivin aukko]

(69) [...]

(70) [...]

(71) [...]


Ea saa tehtäväksi rauhottaa Tiamatin

(72) [Anshar] hänen poikansa lausui [sanan]:

(73) "[...] ... minun väkevä sankarini,

(74) "[Jonka] voima [on suuri] ja jonka hyökkäystä ei voi kestää,

(75) "[Mene] ja seiso Tiamatin edessä,

(76) "[Jotta] hänen henkensä [leppyisi], jotta hänen sydämensä olisi armollinen.

(77) "[Mutta jos] hän ei kuule sanojasi,

(78) "Meidän [sanamme] olet puhuva hänelle, jotta hän rauhottuisi."

(79) [Hän kuuli] isänsä Ansharin sanat

(80) Ja [hän suuntasi] kulkunsa hänen luokseen, häntä kohti hän lähti menemään.

(81) Anu [tuli lähelle], hän kuunteli Tiamatin mutinaa,

(82) [Mutta hän ei kestänyt hänen edessään], ja kääntyi takaisin 

(83) [...] Anshar

(84) [...] hän sanoi hänelle:

(85) "[...] minulle

[Tässä on 20 rivin aukko] 

(104) [...]

(105) [...] kostaja [...]

(106) [...] ul[jas]

(107) [...] ratkaisunsa paikalle 

(108) [...] hän sanoi hänelle:

(109) "[...] isäsi

(110) "Olet poikani, joka saattaa hänen sydämensä armolliseksi.

(111) " [...] taisteluun olet käyvä,

(112) "[...] hän, joka kuulee sinua, saa rauhan."


Ea on valmis toteuttamaan isänsä huulten sanat

(113) Ja valtias iloitsi isänsä sanoista,

(114) Ja hän tuli lähelle ja seisoi Ansharin edessä.

(115) Anshar katsoi häntä ja oli täynnä iloa,

(116) Hän suuteli häntä huulille ja pelko väistyi hänestä.

(117) "[Isäni], älköön huultesi sanoja kumottako,

(118) "Salli minun mennä, että toteuttaisin kaiken mitä on sydämelläsi.

(119). "[Oi Anshar], älköön huultesi sanoja kumottako,

(120) ". [Salli minun] mennä, että toteuttaisin kaiken mitä on sydämelläsi."

(121) "Kuka on se mies, joka on tuonut sinut taisteluun?

(122) "[...] Tiamat, joka on nainen, on aseissa ja hyökkäsi kimppuusi."

(123) "[...] ... riemuitse ja ole iloinen;

(124) "Tiamatin niskan painat nopeasti jalkasi alle.

(125) "[...] ... riemuitse ja ole iloinen;

(126) "Tiamatin [niskan] painat nopeasti jalkasi alle.

(127) "Oi [poikani], joka tiedät kaiken viisauden,

(128) "Rauhoita [Tiama]t puhtaalla loitsinnallasi.

(129) "Pikaisesti lähde matkaasi,

(130) "Sillä [vertasi (?)] ei vuodateta pois, sinä palaat takaisin."


Ea pyytää palkkiota, valtaa jumalten neuvostossa ja Kohtalon määräämistä

(131) Valtija iloitsi isänsä sanoista,

(132) Hänen sydämensä riemuitsi ja hän puhui isälleen:

(133) "Oi kaikkien jumalten Herra, suurten jumalten Kohtalo,

(134) "Jos minä, sinun kostajasi,

(135) "Voitan Tiamatin ja annan sinulle elämän,

(136) "Aseta minut neuvostoon, tee kohtaloni suureksi ja julista se.

(137) "Upshukkinakussa istuutukaa yhteen iloiten,

(138) "Sanallani minä puolestasi määrään kohtalon

(139) "Pysykööt mitä teenkin muuttumattomana,

(140) "Älköön huulteni sanaa koskaan muuteta tai tehdä tehottomaksi."


lauantai 26. huhtikuuta 2014

Kreationismin eksytys - Genesiksen kulttuuritausta

Tarkoitan kreationismilla tässä Creation Ministry ja Answers in Genesis pariskunnan tuottamaa aineistoa Genesiksen ja Mesopotamian savitaulujen suhteesta.

Ongelman ydin on polttavan tärkeä - mikä on Raamattu? Mitä on Jumalan Sana? Mitä on ilmoitus?

Kreationistit tahtovat kunnioittaa pyhää Raamattua ja kauhistelevat väitteitä, että luomiskertomus tai Nooan vedenpiasumus sisältäisivät aineksia muinaisen Mesopotamian pakanallisista polyteistisista kulttuureista.

Tästä lähtökohdasta käsin - raamattukäsityksestä - toistuu sitten sama fundamentaalinen virhe kuin suihteessa luonnontieteen tutkimukseen, jossa sekä Jumalan Sana että luonto vääristetään.

Nyt vääristetään ja mustamaalataan Jumalan Sanan aito sisältö ja tekstien tosiasialliset keskinäiset yhteydet.

Väitetään, että Genesiksen kertomukset ovat vanhempia kuin Mesopotamian tekstit ja että Mesopotamian tekstit ovat Raamatun tekstien turmeltuneita kopioita.

Sen sijaan, että kreationistit työskentelisivät totuudellisesti ja kantaisivat kortensa kekoon Jumalan Sanan ymmärtämisen syventämiseksi, he vääristävät koko asetelman suorastaan sairaalla tavalla.

On näet niin, että pyhä Raamattu on sellainen kuin se on, koska Pyhä Henki on niin tahtonut.

Tätä tulee kunnioittaa silloinkin, kun Raamattu ei noudata meidän päässämme keksimiämme oppilauseita Jumalan ilmoituksesta ja pyhistä Kirjoituksista.

[Asia on juuri tänään ollut esillä Ryttylän apologiaforumissa!]

Enuma elish ja kreationistit - Creation.com

Creation.com on kreationistien perussivusto, josta Answers in Genesis erkani. Creation Ministries sivuilla on huomattavasti painavampaa tekstiä kuin AiG, erityisesti Murray Adamthwaiten tuore kirjoitus vuodelta 2013, jossa on todella paneuduttu asiaan.

En löytänyt selaamiltani sivuilta yhtään sitä valheellista argumenttia, jota AiG sivustolla vilisee, että Genesis olisi muka alkuperäinen josta babylonialaiset tekstit ovat korruptoituneet. En myöskään AiG tyypililsiä tuhahduksia - päin vastoin, Enuma elish otetaan kielellisesti ja asiallisesti huomioon monessa sivuston kirjoituksessa.

Mutta Gilgamesh eepoksen kohdalla löytyy itsensä Jonathan Sarfatin kirjoittama artikkeli, jossa kerrotaan että Genesiksen kertomus vedenpaisumuksesta "on vanhempi kuin Gilgamesh". Hän toistaa samat väitteet Ruotsissa 2010.


Clifford A. Wilson 1994
sama artikkeli kuin AiG
creation.com 

Murray Adamthwaite 2013
Vakavampi artikkeli, lyhennelmä Journal of Creation Is Genesis 1 Just Reworked Babylonian Myth?
Otan siitä tähän lainauksia
One might well wonder how in the world anyone could find “parallels” with Genesis in such a crude and bloodthirsty story, unless the wish be father to the thought. Needless to say, the whole theme of conflict among the gods is entirely absent from Genesis 1, and belongs to the essence of polytheism. Some critics have appealed inter alia to Isa. 51:9–10 and Psalm 74:14 to find the remnants of such an idea, but these passages deal with the historical event of the Exodus, using perhaps the language of mythology, but without the substance. We do similar things in our own culture: several of the names of our calendar months derive from Roman gods, while the days of our week for the most part derive from the Norse gods. No-one thereby suggests that Westerners believe in those deities or their respective mythologies.

The first observation is that this is a political document, setting forth why Babylon is the pre-eminent city in the world with its pre-eminent deity, Marduk, as opposed to Anu or Ea or whoever. As such it constituted part of ritual for the Akitu new-year festival which re-confirmed the kingship for the coming year. Genesis 1 has no such function, and assertions to the contrary—commonly alleged by critical or secular scholars—are merely circular reasoning.

Second, it is a theogony rather than a cosmogony, that is, its basic intent is to explain the origin of gods rather than the origin of the universe, where the latter is more of an afterthought.

Third, in Enuma Elish the world and man are emanations from divine substance, i.e. both are of the “stuff” of gods. There is no Creator-creature distinction. Moreover, Marduk is a fashioner, not a true creator.5 Creation ex nihilo seemed to be beyond the conception of the Babylonians.

Fourth, Enuma Elish has no six-days-plus-one format. The seven tablets of the epic are irrelevant; they have nothing to do with days (or long periods either, for that matter).

The final overall point concerns the chronological setting of what we might call “origins literature” in the Ancient Near East. K.A. Kitchen argues that this is clearly the early 2nd millennium BC, as opposed to later periods of Near Eastern history.6

He then concludes:

“In short, the idea that the Hebrews in captivity in Nebuchadrezzar’s Babylon (6th century BC) first ‘borrowed’ the content of early Genesis at that late date is a non-starter.”

Although I do not accept the conventional 2nd millennium chronology, otherwise his point still holds: the early second millennium BC (and earlier) is the period for Mesopotamian—and Hebrew—‘origins literature’, and not later.
creation.com
Adamthwaiten artikkeli, jota edellä lainaan, on oikein hyvä apologia. Sen tavoitteena on korostaa luomiskertomuksen ja Enuma elish eepoksen eroja ja torjua ajatus, että Genesis "on vain heprealaisten kirjurien uudelleen kirjoittama mesopotamialainen myytti", jonka hän omistaa Franz Delitschille.

Hän ei apologina mitenkään pyri ymmärtämään kertomusten välisiä syviä yhteyksiä. Kreationistien kirjoituksista kuitenkin paras tähän asti kohtaamistani.


Tas Walker käsittelee Dr John Dickson "Science reading Bible" Tekstin lisäksi haastattelu sisältää paljon keskustelua Enum elish aiheesta.
[John Dickson] Well we are really greatly helped by a number of discoveries that occurred in the 19th century, actually virtually the same year that Charles Darwin’s Origin of Species was published. We discovered some tablets in the Middle East that gave us an account of creation very similar to the Genesis account but it came from the Babylonians. It’s called the Enuma elish. And on these tablets was written a story, on seven tablets actually, it’s a seven stage story, which is interesting. But the opening lines of Enuma elish say that before the origin of the world there was a watery chaos. Now that’s interesting because that’s the same thing that you have in Genesis.
creation.com
Ouch! Dickson asettuu helpoksi maalitauluksi tällaisen typeryyden kanssa ja saa mitä ansaitsee.


Charles W. Taylor tarkasteli Genesiksen kieltä 1997
This leaves us with the traditional interpretation (c). In this connection, Koenig notes that bere’shith in Genesis 1:1 “appears without the article, appearing in use practically as a proper noun.”17 Thus the setting of verse 1 is the very beginning, in a stressed form. Making it part of an adverbial conjunction is only a concession to liberal ideas gathered from the Babylonian epic “enuma elish”. The full weight of original creation must be placed on “the beginning”
creation.com

A.S. Kulikovsky arvioi Creation out of nothing kirjaa 2004
In chapter 1, Copan and Craig present Scriptural evidence from the Old Testament supporting creation ex nihilo. They rightly affirm the uniqueness of the account and its superiority over other ancient near eastern accounts such as Enuma Elish. They also rightly affirm that בראשית (berē’šĭt) in Genesis 1:1 is in the absolute form rather than the construct form. I.e. the traditional translation ‘In the beginning, God … ’ is correct and the alternative ‘In the beginning, when God … ’ is grammatically awkward and contextually unsustainable.
creation.com

Enuma elish ja kreationistit - AiG

Answers in Genesis sivuistossaa on useampia kannaottoja Enuma elish eepokseen, jotka edustavat kreationistien näkemyksiä.

Näemme kaksi päälinjaa Mesopotamian tekstien ja Genesiksen suhteesta

  1. Babylonian kertomukset ovat korruptoituneita muotoja Raamatun kertomuksista  
  2. Babylonian tekstit ovat vähäarvoisia tai arvottomia Raamattuun verrattuna ja voidaan sivuttaa olan kohautuksella


Viitteet
Ken Ham The president/CEO and founder of Answers in Genesis-U.S. and the highly acclaimed Creation Museum, Ken Ham is one of the most in-demand Christian speakers in North America.
AiG

Ken Ham 2012 esittää perustavan argumentin - Genesis on ensin! Sama argumentti esitetään Gilgamesh eepoksen vedenpaisumuskertomuksesta.
The events in Genesis 1–11 would have been remembered and passed down for generations. But, as man multiplied after the global Flood, later generations that embraced false gods would have every reason to corrupt those accounts and attribute them to their own idols. Hermann Gunkel and Dr. Enns get it backwards: Genesis is not a collection of legends—those legends, such as the Epic of Gilgamesh or the Enuma Elish, are corrupted versions of the accounts in Genesis!
AiG

Lee Anderson käyttää tätä argumenttia 2013 väittelyssä Peter Ennsin kanssa
Comparing the Genesis creation record with the Enuma Elish, he contends that Genesis is not a prototype for the Babylonian myth, but rather presupposes the “far older Babylonian theology of the dominant culture” (Enns 2012, p. 39).4 Because of the presumed connection between the Enuma Elish and the biblical creation record,

any thought of Genesis 1 providing a scientifically or historically accurate account of cosmic origins, and therefore being wholly distinct from the ‘fanciful’ story in Enuma Elish, cannot be seriously entertained. (Enns 2012, pp. 40–41)5

Similarly, Enns draws comparisons between the biblical Flood narrative, the Epic of Gilgamesh, and the ancient myth of Atrahasis. Though he admits that the biblical account has unique polemical elements, he concludes that

The distinct theology of the biblical flood story, however, does not imply that it is of a higher historical or scientific order than the other ancient flood stories. (Enns 2012, p. 49)
AiG


Clifford A. Wilson sivuuttaa eepoksen vähäarvoisena 1994 ja 2008
Enuma Elish—This is the Babylonian Creation Record. We also have the Ebla Creation Tablet. The Bible record is clearly superior to this as the Enuma Elish has creation from pre-existing matter, which really isn’t creation at all. The Bible is the true account of this historical event.
AiG



Jud Davis nosti kysymyksen esiin 2012 antamatta sen kummempia vastauksia
I knew that the religion department doubted the authorship of Old Testament books. For them, the myth Enuma Elish was more important for understanding Genesis than was Moses, Paul, or Jesus. Most of them believed that evolution disproved Christianity once and for all. Jesus was just a man, and the Bible was a book like any other book—written only by man and full of errors.

During my search, I even went to the national Evangelical Theological Society meeting and attended their session on Genesis 1–2. During a panel discussion, some scholars began to openly mock the traditional view. Others assured the audience that Enuma Elish, and the like, were the key to understanding Genesis. I felt like I was back in Peabody Hall. What was happening?
AiG


David Livingston etsii Baabelin tornia 2008 artikkelissa sivuuttaa eepoksen Cambridge Ancient History kuvausta osittain lainaten, se siitä...
The religio-political systems that developed in early cities would later expand into empires. Babel was just the first. Fifty-four miles south of Baghdad, it was a huge city in its heyday, with walls 14 miles (23 km) long and 135 feet (41 m) thick. The famous Hanging Gardens were a part of the temple tower. Among many archaeological treasures discovered in the city were the clay tablets with the Enuma Elish Creation Epic, which some scholars mistakenly say inspired the biblical creation story. However, even a cursory reading of the Enuma Elish shows that it is a later corruption of the true account in Scripture.
...
This, then, was the motive for Enuma Elish.
AiG


Noel Weeks koetti keskustella Genesiksen ja Babylonin suhteesta hieman perusteellisemmin, mutta ei sitten pääse asiassa oikien puusta pitkään 1979
AiG

Yhteenveto - Enuma elish eepoksen kulttuuritausta

Kaiken edellä kahlatun perusteella minusta henkilökohtaisesti näyttää että

Enuma elish runoelman pohjakerrrostuma, perustava uskonnon ja muun kulttuurin tausta, on neljännen vuosituhannen Sumerissa ja Akkadissa.

Mahdollisesti vierasperäinen Marduk nousee Babyloniassa esiin amorilaisen Ensimmäisen dynastian aikana, ja mainitaan Hammurabin kuuluisan lakisteelan johdannossa. Steelassa täysin sumerilaisen ikonografian mukaan kuvattu jumaluus on todennäköisesti Shamash, joka valaisee maan kuin Hammurabin laki konsanaan. (vrt. Mooseksen Toora, valaistus, opetus, ei "laki")

Mahdollisesti Mardukin papit laativat poliittisen Enuma elish eepoksen Babylonian Kolmannen dynastian eli Kassiittien dynasitan aikana vuosituhannen loppupuolen kuohuvissa oloissa.

Eepoksen ylempi kerrostuma, Mardukin ja Tiamatin verinen taistelu, neuvonpito ja Mardukin asettaminen kaikkien jumalten kuninkaaksi, edustaa kassiittien mukanaan tuomaa indo-arjalaista mentaliteettia ja on varsin erilianen vanhasta sumerilaisesta ja akkadin seemiläisestä ilmapiiristä, jonka amorilaiset olivat kauan sitten omaksuneet asuessaan näiden parissa.

Kassiiteilla oli useita yhteenottoja hurjien assyrialaisten kanssa ja voittoisat Assurin kuninkaat toivat myös Mardukin kultin valtakuntaansa.

Babylonian noustessa suurvallaksi ja kukistaessa Assyrian Marduk koki uransa korkeimman kauden ja suurkuningas Nebukadnessar II teki valtavia rakennustöitä koko Mardukin temppelin alueella, Esagila temppelissä ja ziggurratissa. Näiden savitiilistä tehtyjen rakennusten jäänteitä on yhä näkyvillä Irakissa.

Enuma elish eepoksen seitsemän taulua löydettiin Assyrian suurkuningas Assurbanipalin kirjastosta (paitsi taulu 5).

Marduk iski hirmuisella voimalla Levanttiin, valloitti Jerusalemin ja murskasi siellä olleen Israelin Jumalan temppelin ryöstäen sen aarteet ja vieden Jumalan valitun kansan pakkosiirtolaisuuteen.

Mardukin vuoro tuhoutuia koitti kuitenkin pian tämän jälkeen Persian suurkuningas Kyyros I joukkojen vallatessa Babylonian. Valittu kanssa sai Kyyrokselta luvan palata kotimaahansa ja heidän Jumalansa on yhä varsin merkittävä tekijä.

Marduk on historian muisto.

Huolimatta Babylonian ja Juudan sodasta ja hävityksestä, Enuma eelish eepoksella on selkeitä yhtyämkohtia sekä ensimmäiseen luomiskertomukseen että eräisiin kohtiin Psalmeissa ja profeetoissa.

Eräs teoria onkin, että Jahvistin historiateoksen alussa on aiemmin ollut Marduk Tiamat taistelun tapainen kertomus, jonka sijalle on pantu Pappiskirjan seitsemän luomispäivää.

Ensimmäinen luomiskertomus voidaan ymmärtää useissa yksityiskohdissaan toisaalta Enuma elish eepoksen maailmankuvan taustalta, toisaalta aktiivisena asioiden toisenlaisena esittämisenä.


Marduk Raamatussa

El-Amarna kirjeissä esiintyy n. 1350 eKr. kanaanilainen nimi, jonka W.F.Albright luki Šulum-Marduk (EA 256:20). Ashtartelle on rakennettu "Bet Šulum-Marduk".


Raamatussa nimi Marduk tai Merodak esiintyy Assyro-babylonialaisen ajan teksteissä Jesajalla, Jeremialla ja 2 Kuningastenkirjassa kaikkiaan yhteensä 5 kertaa.


Marduk
Profeetta Jeremian kirjassa on ennustus Babylonista, jossa on Bel (akk. belum, Herra) ja Marduk.

-- Ilmoittakaa kansojen keskuudessa,
tehkää tiettäväksi,
kohottakaa merkkiviiri ja kuuluttakaa,
huutakaa rohkeasti:
Babylon valloitetaan,
Bel ei voi mitään,
Marduk syöstään maahan.
Kaikki jumalat joutuvat häpeään,
kaikki jumalankuvat syöstään maahan.

Pohjoisesta hyökkää kansa Babylonian kimppuun ja hävittää maan autioksi. Kukaan ei jää sinne asumaan, ihmiset karjoineen pakenevat pois.
Jer 50:2-3

KR 1938 vokalisoi yllä olevan Jes 50:2 nimen Merodak


Merodak
Assyrian suurvalta-aikana profeetta Jesajan kirjassa Marduk nimi on vokalisoituna Merodak 
מרדך בלאד

Siihen aikaan Babylonian kuningas Merodak-Bal-Adan, Bal-Adanin poika, lähetti kirjeen ja lahjoja Hiskialle, koska oli kuullut, että tämä oli ollut sairaana ja toipunut sairaudestaan
Jes 39:1  (sama 2 Kun 20:12)

Babylonian suurvalta-ajalta on nimi Evil-Merodak

Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juudan kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään, vapauttaen hänet vankilasta.
Jer 52:31 (sama 2 Kun 25:27) 


Marduk - Encylcopaedia Judaica (2008)

Encyclopaeida Judaica sisältää oppineen ja perusteellisen artikkelin Marduk jumalasta, joka on julkaistu Jewish Virtual Library projektissa.

Otan sieltä tähän mielenkiintoisia lainauksia, jotka liittyvät aiempaan keskusteluun tässä blogissa.

Mardukin nousun ajoitus
Although known as a minor god as early as the third millennium, Marduk became an important local deity at the time of the advent of the First Babylonian Dynasty as can be seen mainly from the literary introduction of the Hammurapi Stele and other documents.

However, he was elevated to the rank of the chief deity and national god of Babylon only during the Middle Babylonian period and especially during the reign of Nebuchadnezzar I (c. 1100 B.C.E.; post-Kassite period) and not, as is commonly assumed, during the reign of Hammurapi (1848–1806 B.C.E.). This can be ascertained from the diffusion during the Old and Middle Babylonian periods of the name Marduk as a component of personal names or as a titular deity in legal and other procedures.
JVL

Hammurabin steela
According to the Old Babylonian conception expressed in the introduction to the Hammurapi Code, he received at this time only the illilūtu, the governorship of the people, which had formerly rested on Enlil.
JVL

Marduk nimi
The origin of Marduk's name is unknown but there are some suggested etymologies, the most accepted being from Sumerian (A) MAR. UTU (K), "the young bull [or calf] of Samaš [Utu] the Sungod." This explanation was well known in the Babylonian tradition.

Another etymology, put forward by Th. Jacobsen, is "the son of the storm" (or "maker of storm"?), Marud(d)uk, which brings the form of his name closer to the Aramaic-Hebrew transliteration.

Abusch understands the name to reflect original Sumerian amar.uda.ak, meaning "Calf of the Storm," because Marduk was never a solar deity.

JVL


Marduk ja Enki
Marduk's rise to the status of national god was slow but exceptionally comprehensive. It is very possible that, apart from being an historical process, his elevation was deeply influenced by his connection – not entirely proven – with Enki (Ea), the benevolent god of wisdom, incantations, and the sweet waters of the deep (Sum. ABZU, Akk. apsû), from Eridu, the most ancient holy city of Sumer.

This connection with Enki was maintained in the theology and practice of the cult of Marduk, e.g., in his identification with Asalluhi, the son of Enki, active in healing or exorcistic incantations, and in the naming of his temple in Babylon Esagila ("the house of the [high] raised head") after that of Enki in Eridu.

Thus Marduk emerges as a national and popular god of the "second [younger] generation," who exercises influence in every walk of life as the healer and saviour of the Babylonians. In this capacity he appears in incantations, prayers, hymns, philosophical poems (e.g., Ludlul bēl nēmeqi, "Let me praise the God of wisdom," a variant of which was known also in Ugarit, see Job ), and epics such as the Erra Epic, where the "disappearance" of Marduk because of displeasure wreaks havoc in the world and brings about the temporary rule of Erra, the god of destruction.
JVL

Lue koko artikkeli Jewish Virtual Library

Lisää kassiiteista - wikipedia

kuva Sumer: the original black people

Kassiittien alkuperä
The original homeland of the Kassites is not well known, but appears to have been located in the Zagros Mountains in Lorestan in what is now modern Iran, although, like the Elamites, Gutians and Manneans, they were linguistically unrelated to the later Indo-Europeans who came to dominate the region a thousand years later.

They first appeared in the annals of history in the 18th century BC when they attacked Babylonia in the 9th year of the reign of Samsu-iluna (reigned ca. 1749–1712 BC), the son of Hammurabi. Samsu-iluna repelled them, as did Abi-Eshuh, but they subsequently gained control of Babylonia circa 1570 BC some 25 years after the fall of Babylon to the Hittites in ca. 1595 BC, and went on to conquer the southern part of Mesopotamia, roughly corresponding to ancient Sumer and known as the Dynasty of the Sealand by ca. 1460 BC.

Marduk
The Hittites had carried off the idol of the god Marduk, but the Kassite rulers regained possession, returned Marduk to Babylon, and made him the equal of the Kassite Shuqamuna.

Kirjoitettujen lähteiden puute
The circumstances of their rise to power are unknown, due to a lack of documentation from this so-called "Dark Age" period of widespread dislocation.

No inscription or document in the Kassite language has been preserved, an absence that cannot be purely accidental, suggesting a severe regression of literacy in official circles.

Voimakas ja kauan kestänyt dynastia
Babylon under Kassite rulers, who renamed the city Karanduniash, re-emerged as a political and military power in Mesopotamia. A newly built capital city Dur-Kurigalzu was named in honour of Kurigalzu I (ca. early 14th century BC).

Their success was built upon the relative political stability that the Kassite monarchs achieved. They ruled Babylonia practically without interruption for almost four hundred years— the longest rule by any dynasty in Babylonian history.
wikipedia

Assyrian suhteet
Enuma elish eepoksen kannalta aihe on merkittävä, olihan se myös Assyriassa tunnettu - siellä Mardukin tilalle asetettiin Assur jumala.
However, Babylonia found itself under attack and domination from Assyria for much of the next few centuries after the accession of Ashur-uballit I in 1365 BC who made Assyria (along with the Hittites and Egyptians) the major power in the Near East.

Babylon was sacked by the Assyrian king Ashur-uballit I (1365 BC – 1330 BC)) in the 1360s after the Kassite king in Babylon who was married to the daughter of Ashur-uballit was murdered. Ashur-uballit promptly marched into Babylonia and avenged his son-in-law, deposing the king and installing Kurigalzu II of the royal Kassite line as king there.

His successor Enlil-nirari (1330 BC to 1319) also attacked Babylonia and his great grandson Adad-nirari I (1307 to 1275 BC) annexed Bablonian territory when he became king. Tukulti-Ninurta I (1244 BC -1208 BC) not content with merely dominating Babylonia went further, conquering Babylonia, deposing Kashtiliash IV and ruling there for 8 years in person from 1235 BC to 1227 BC.
wikipedia


Kassiittien dynastian tuho
After the Kassite dynasty was overthrown in 1155 BC, the system of provincial administration continued and the country remained united under the succeeding rule, the Second Dynasty of Isin.

The Elamites conquered Babylonia in the 12th century BC, thus ending the Kassite state. The last Kassite king, Enlil-nadin-ahi, was taken to Susa and imprisoned there, where he also died.

The Kassites did briefly regain control over Babylonia with Dynasty V (1025 BC-1004 BC), however they were deposed once more, this time by an Aramean dynasty.

Kassites survived as a distinct ethnic group in the mountains of Lorestan (Luristan) long after the Kassite state collapsed. Babylonian records describe how the Assyrian king Sennacherib on his eastern campaign of 702 BC subdued the Kassites in a battle near Hulwan, Iran.
wikipedia
Lue koko artikkeli wikipediasta