Taulu IV kuvaa hurjaa kamppailua raivokkaan Tiamatin kanssa, jonka surmaamisen jälkeen voittoissa Marduk halkaisee ruumiin "kuin litteän kalan" ja muodostaa niistä "taivaankannen" ja "syvyyksien" kannen (alkukielen termejä tulisi opiskella lisää).
Taulu V kertoo Eläinradan, kuun ja auringon asettamisesta. (Käänsin sanan "station" "asemaksi" vaan se taitaa astrologiassa olla suomeksi "huone".)
Eläinrata määrittää vuoden ja siihen liittyy kolme tähteä assyro-babylonialaisessa ajattelussa. Hauskasti eepos toteaa, että vaikka kuu sarvineen ja lakineen on yön olento, se kuitenkin määrittää päivät!
Kuu jumala, aurinko jumala ja tähti jumalat ovat kertomuksessa persoonallisia jumaluuksia ja niiden asemilla on kosmista merkitystä. Kaksoisvirtainmaan tähtien tutkijat olivat kuuluisia ja heidän perintönsä elää yhä monintavoin sekä astrologiassa että astronomiassa. Taulu V sisältää valitettavan niukasti tietoja Enuma elish eepoksen kirjoittamisajalta.
Taivaankappaleet
Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui.Pyhä Raamattu alkaa seitsemän päivän luomiskertomuksella, jossa kuvataan miten Israelin Jumala sanallaan luo suuren ja pienen valon ja tähdet. Nämä erottavat päivän ja yön toisistaan ja antavat perustan ajanlaskulle ja juhlakalenterille.
Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä.
Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.
1 Ms 1:14-19
Vaikka kuvaus on sisällöllisesti merkittävästi erilainen kuin Enuma elish eepoksen Taulussa V säilynyt kuvaus Mardukin luomistyöstä, perustava teologinen ajatus on samanlainen - Jumala luo auringon, kuun ja tähdet, Marduk luo eläinradan ja niiden asemissa olevat tähdet, kuun ja auringon. Kummassakin kertomuksessa tuodaan tähän yhteyteen ajanlasku, päivien ja öiden vaihtelu, kuukaudet ja vuosi.
(Jos hetkeksi pysähdymme, huomaamme nykysuomestakin, että kyseessä on kuu kausi!)
Monoteismi ja polyteismi
Genesiksen ja Taulu V vertailu on hyvin mielenkiintoista ja tärkeää ja sen tulisi ulottua heprean ja akkadin kielten tasolle, mihin en tässä lähtenyt.
Antti Laato on ilmaissut olennaisen eron hauskasti "Genesis on epäjumalien teurastamo". Ensimmäisessä luomiskertomuksessa on vahvasti monoteistinen ilmapiiri ja eri taivaankappaleet ovat Jumalan luomia tiettyyn tarkoitukseen, mutta eivät itse palvottavia jumaluuksia.
Ihmisen luomisessa välähtää Genesiksessä erikoinen monikko "tehkäämme ihminen kuvaksemme" 1 Ms 1:26. Se on arvoituksellinen, mutta ei sisällöllisesti vastaa Enuma elish eepoksen polyteismin Mardukin suvereenia yksin tehtyä luomistyötä.
Huomattakoon, että koko Lähi-itä ja Välimeren seutu Persia mukaanlukien eli polyteismissa sekä Vanhan että Uuden testamentin aikana ja vain juutalaisten pieni kansa on tässä ainutlaatuinen poikkeus.
Pappiskirja
Pentateukin lähdetutkimuksessa ensimmäinen luomiskertomus on yleensä liitetty Pappiskirjaan ja huomioitu "sapatin" merkityksen kasvu. Pappiskirja ajoitetaan pakkosiirtolaisuuden tuntumaan ja uskontohistorian teoriassa sapatista tuli erittäin tärkeä erottamaan heprealaiset henkisesti ja uskonnollisesti ympäröivästä Babylonian ja Persian kulttuurista.
Epäilemättä Enuma elish eepoksen Taulu V tunnettiin eksiilissä Kaksoisvirtain maan alueella eläneiden heprealaisten parissa. Vaikeahan siellä oli vuosittain toistuvaa akitu juhlaa paeta! Genesiksen ja eepoksen sisäisen suhteen määrittely on kuitenkin varsin hankala tehtävä verrattuna esimerkiksi Gilgamesh eepoksen Vedenpaisumuskertomukseen, joka on Raamatussa lähes sanasta sanaan.
Yhteistä juurta?
Dokumentit voivat olla monella eri tavoin yhteydessä toisiinsa.
Luonnollinen kaavio on sukulaissuhde, jossa jälkeläistä on muokattu
Vanhempi teksti A --- editori --- Uudempi moukattu teksti B
Tämä vaikuttaisi Gilgamesh eepoksen Taulu XI ja Genesiksen vedenpaisumuskertomuksen väliseltä suhteelta.
Yhtä luonnollinen on kaavio, jossa keskinäiset yhteydet selittyvät yhteisen taustan kautta
Vanhempi teksti A
--- editori --- Uudempi moukattu teksti B
--- editori --- Uudempi moukattu teksti C
Vanha-Babylonian Enuma elish eepos (kaavion B) ammentaa Sumerin Akkadin perinnöstä (kaavion A).
Jos Genesiksen luomiskertomus (kaavion C) ammentaa itsenäisesti samasta Sumerin Akkadin perinnöstä (kaavion A) kuin Enuma elish, näiden kahden uudemman dokumentin väliset yhteydet ovat epäsuorat. Tekstien laatijat ovat soveltaneet alkutekstiä oman viitekehyksensä puitteissa eivätkä tekstit B ja C ole suoraan toisiinsa yhteydessä.
Ikävä kyllä Sumerin ja Akkadin lähteet ovat kovin rajalliset. Sieltä tunnetaan kyllä myyttinen kuvaus jumaluuden taistelusta hirviön kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti